Pelastaisiko reilun kaupan äänikirjapalvelu kirjailijat?
Viimeisen parin vuoden aikana puhuttu paljon äänikirjojen ja erityisesti lukuaikapalveluiden vaikutuksesta kirjailijoiden ansioihin. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että kiinteähintaisten lukuaikapalveluiden kustantajille maksamat korvaukset per kuunneltu kirja ovat pieniä, jolloin kirjailijan yksittäisestä kuuntelusta saama korvauskin on pieni, käytännössä joitakin kymmeniä senttejä. Konkreettisesti korvaussummista ja mekanismeista ovat kirjoittaneet mm. Pasi Kivioja ja Karo Hämäläinen.
Ongelma on tunnistettu, mutta korjausehdotukset ovat olleet vähissä ja jotenkin epätoivoisen oloisia. Kirjailijaliiton puheenjohtaja on mm. ehdottanut tippimahdollisuutta lukuaikapalveluille. Maanantaina julkaistu useiden kirjailijoiden avoin kirje vaatii mm. uusille kirjoille 12 kuukauden ajan voimassa olevaa kiinteää hintaa. Lukuaikapalvelu BookBeat on ainakin osittain vastannut kirjailijoiden kirjeeseen: näistä aineksista ei kuitenkaan tunnu oikeaa dialogia valitettavasti syntyvän.
Vanhan kliseen mukaan on aika katsoa, miten asia on hoidettu Ruotsissa. Samanlaista keskustelua on käyty sielläkin, koska Suomessa toimivat BookBeat, Storytel ja Nextory ovat kaikki ruotsalaislähtöisiä yhtiöitä. Ruotsin kirjailijaliitto Författarförbundet esitteli viime viikonloppuna järjestetyillä Göteborgin kirjamessuilla suhteellisen konkreettisen mallin, jolla kirjailijoiden kokemaa ongelmaa voitaisiin korjata. Ruotsin kirjailijaliitto esittää lukuaikapalveluista kuunneltaville ja luettavista kirjoista kirjailijoille maksettavaa takuuhintaa. Käytännössä liitto ajaa samanlaista reilun kaupan mallia kuin esimerkiksi banaaneissa: kuluttaja voisi valita, tukeeko hän alkutuottajaa hieman kalliimmalla loppuhinnalla vai kansainvälistä tuottajajättiä edullisemmalla hinnalla.
Takuuhinnan voisi toteuttaa nykyisin toimivissa lukuaikapalveluissa niin, että asiakas voisi valita reilun kaupan hinnan tai lukuaikapalvelun normaalin hinnan. Tai sitten markkinoille voisi tulla nykyisten lukuaikapalveluiden rinnalle palvelu, jonka kilpailuvalttina olisi sen kirjailijoille maksama oikeudenmukainen korvaus.
Joka tapauksessa Ruotsin kirjailijaliitto ei ole pystyttämässä kauppaa itse vaan se on, kuten tietotekniikka-alalla sanotaan, toteuttanut proof of conceptin: kyseessä on malli palvelusta joka voisi olla olemassa.
Mallin keskeinen ongelma on se, että se ei varsinaisesti tuo lisää rahaa lukuaikapalveluille, jotka kauppaa pyörittävät. Jonkinlaista mainehyötyä reilun kaupan hinnat voisivat palveluille synnyttääkin, mutta olisiko se hyöty niin suuri, että sen vuoksi kannattaisi sijoittaa suuria määriä rahaa lukuaikapalveluiden taustajärjestelmiin ja käyttöliittymiin rinnakkaisen hinnoittelumallin luomiseksi?
Kokonaan uusi “Reilun kaupan lukuaikapalvelu” voisi tietenkin syntyä kilpailemaan nykyisten palveluiden rinnalle, mutta se vaatisi valtavan määrän rahaa. Mistä löytyisi taho, joka olisi valmis rahoittamaan verisesti kilpaillulle alalle synnytettävää uutta, eettisesti toimivaa toimijaa? Ainakaan vielä sellaista ei ole ilmoittautunut.
Edda Pay haluaa muuttaa sen, miten kirjoista kirjailijalle maksetaan
Toinen Göteborgin kirjamessuilla esitelty, kirjailijoiden rahansaantiin liittyvä uusi bisnesidea sen sijaan on jo ehtinyt kokeiluasteelle. Kyseessä on kolmen entisen Storytel-pomon perustama startup nimeltä Edda Pay. Sen ideana on muuttaa nykyistä kirjailijoiden, kustantajien ja kirjakauppojen (mukaan lukien lukuaikapalvelut) välistä kauppatapaa ja tiedonvaihtoa.
Jotta idean ymmärtäisi, on hyvä tietää perusasiat siitä, millainen malli on tällä hetkellä. Nykyään kirjailija saa kirjamyynnistä rahaa kahdessa yhteydessä: ennakkona ja royalty-maksuina. Ennakko maksetaan nimensä mukaisesti ennen kirjan julkaisua. Suomessa ennakot ovat tyypillisesti suhteellisen pieniä, tuhannesta eurosta muutamaan tuhanteen euroon.
Royalty-maksuja kirjailijalle taas tilitetään kerran vuodessa sovittuna osuutena myynnistä. Suomessa tyypilliset royalty-prosentit liikkuvat noin 20-25 prosentissa, mutta pienempiäkin osuuksia maksetaan, tyypillisesti juuri äänikirjoista.
Tilityksen yhteydessä kirjailija saa myös tarkan tiedon siitä, paljonko hänen kirjaansa tai kirjojaan on edellisvuoden aikana myyty. Kirjailija voi toki kysellä väliaikatietoja myynnistä kustantajaltaan ja yleensä kustantajat niitä kertovatkin, varsinkin jos myynti sujuu hyvin ja kirjasta otetaan fyysisiä lisäpainoksia. Kirjailijalla ei kuitenkaan ole kulutuksesta läheskään reaaliaikaista kuvaa, toisin kuin esimerkiksi Spotifyn kautta musiikkiaan tai podcastejaan levittävällä toimijalla.
Edda Pay pyrkii muuttamaan tilannetta tarjoamalla tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvaa reaaliaikaista ennustetta kirjojen myynnistä. Käytännössä yhtiöllä on historiallista dataa kirjamyynnistä, jonka avulla se pystyy laatimaan ennusteita siitä, miten jonkin kirjan myynti eri myyntikanavissa kehittyy. Yhtiö kehuskelee mallin pitävän kutinsa 94,6 prosenttisesti.
Yhtiö luottaa myyntiennusteisiinsa niin lujasti, että se aikoo tarjota järjestelmään mukaan lähteville kirjailijoille mahdollisuuden nostaa kirjoistaan myyntituloja jo ennen virallisten myyntitilastojen valmistumista. Periaatteessa kirjailija voisi saada Edda Payn kautta myyntitilityksiä vaikkapa kerran kuussa niin halutessaan.
Toimiakseen malli vaatii tietenkin yhteistyötä myös kustantajien kanssa. Kustantajille Edda Pay tarjoaa mahdollisuutta maksaa pienempiä ennakoita. Ennakoiden pienentäminen saattaa hyvinkin olla kustantajalle houkutteleva mahdollisuus, sillä suuressa maailmassa ennakot saattavat olle hyvinkin suuria: esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoilla suuri kustantamo saattaa maksaa esikoisromaanin kirjoittajalle 50 000 dollarin ennakon ja vakiintuneiden, hyvin myyvien kirjailijoiden ennakot voivat nousta satoihin tai jopa miljooniin dollareihin. Ennakon pienentäminen tai jopa sen poistaminen vähentää kustantajan riskiä siinä tapauksessa että kirja floppaa: ennakkoahan kirjailijan ei tarvitse maksaa takaisin vaikka kirja ei lopulta myisi yhtään kappaletta. Kirjailijan näkökulmasta ennakot taas ovat lähes ainoa taattu tulomuoto.
Edda Pay ei ole avannut liiketoimintamalliaan tarkemmin. Oletettavaa on, että mukaan lähtevät kustantajat maksavat yritykselle jotakin palvelun käytöstä ja mahdollisesti sama koskee kirjailijoitakin: Edda Pay tuskin liikuttelee rahaa ja myyntidataa aivan hyvää hyvyyttään.