Juttu ei poistamalla katoa

1 Hel 2011 by Kari Haakana, 6 Comments »

Helsingin Sanomain toimittaja Jyrki Räikkä kirjoitti tv- ja radiosivujen kolumnissaan Ajankohtaisen kakkosen vaalirahauutisoinnista. Räikkä kurmuutti Yleä siitä, että yhtiö oli poistanut Areena-palvelusta englanninkielisen uutislähetyksen, jossa ankkuri Pekka Wilska kallisti olutpulloa, mutta että Areenassa olla köllötti edelleen Ajankohtainen kakkonen, jossa esitettiin virheellistä tietoa.

Räikkä ei ole yksin poistamisideoineen. Merkittävä osa toimittajia elää edelleen tilanteessa, jossa nettiä pidetään ikään kuin paperilehden editiona. Tässä fantasiamaailmassa jo kertaalleen julkaistu juttu voidaan “ottaa pois”, jolloin voidaan olla ikään kuin juttua ei olisi koskaan julkaistukaan ja virheellinen (tai “virheellinen”) tieto katoaisi maailmasta saman tien.

Netti ei tietenkään toimi näin. Tämän luulisi olevan tiedossa myös HS:ssa, joka jostain syystä poisti taannoin paperilehdessä julkaistun Fingerpori-sarjakuvan web-sivuiltaan. Sarjakuva ei tietenkään hävinnyt mihinkään, koska se oli jo julkaistu paperilehdessä ja koska kuva tietenkin löytyi jo lukemattomista blogeista ja kuvasaiteilta. Samalla tavalla kävi tietenkin myös Wilskan tapauksessa.

Räikän kirjoitus julkaistiin hauskasti samassa lehdessä, jossa HS:n päätoimittaja Mikael Pentikäinen kertoo Sanomien toimittajakoulun 16. kurssin alkamisesta. Pentikäisen mukaan tätä kurssia ei käytetä pelkästään uusien tekijöiden rekrytoimiseen vaan myös talossa olevien kehittämiseen. Kehittämispotentiaalia näyttää löytyvän.

Jo julkaistun materiaalin muokkaamisessa suomalaisella medialla olisi muutenkin opettelemista. Merkittävä osa verkkojulkaisuista muokkaa kertaalleen julkaistua uutista kertomatta, mitä on muokattu ja milloin muokkaus on tehty. Tämä kertoo siitä, että webin luonnetta esimerkiksi juttujen linkitettävyyden näkökulmasta ei oteta tosissaan. Mallia voisi ottaa vaikkapa tekniikkauutisia julkaisevalta Cnetiltä, joka kokoaa korjatut uutiset omalle sivulleen ja kertoo juttuun sen julkaisun jälkeen tehdyistä korjauksista selkeästi ja ymmärrettävästi korjatussa uutisessa(esimerkki).

Eikä kannata unohtaa sitäkään, että JSN ei pidä riittävänä virheen korjaamisena sitä, että virheellinen juttu poistetaan verkosta.

Avainsanat: , , , , , , , ,

6 Comments

  1. Tero Lehto kirjoitti:

    Olisit tietysti voinut mainita, että Suomessakin on medioita, jotka kirjoittavat webissä jutujen muokkaamisajan lisäksi muokkaamisen syyn. Esimerkiksi Tietokone-lehden sivuilla on tehty näin pitkään, kuten sattuneesta syystä tiedätkin.

    Meilläkin tosin korjataan pelkät kirjoitusvirheet ilman muokkausmerkintää, koska silloin muokkausmerkintä voisi vain sekoittaa lukijaa.

  2. Kari Haakana kirjoitti:

    Joo, ja muitakin fiksusti korjauksista ilmoittavia on. Ja blogeissakin on iät ja ajat ilmoitettu päivitysten tekemisestä tekstissä.

  3. [...] This post was mentioned on Twitter by Kari Haakana, Katinhännän txtitsto, Katinhännän txtitsto, Johanna Kemppinen, Samuli Laukka and others. Samuli Laukka said: RT @Karde: Bloggasin: Juttu ei poistamalla katoa – http://bit.ly/i0jRQs [...]

  4. Matias kirjoitti:

    Tulipa huomattua samalla, että Elävässä arkistossa on oma sivu Wilskan tapauksessa, mutta kyseinen kohuvideo on katsottu tarpeelliseksi sensuroida sieltäkin. Tonttulakkivideo siellä on.

    (Lakin päähänlaitto ei muuten onnistu yhtä taidokkaasti kuin huikan lavastaminen. Punaista ehtii vilahtaa ennen säätietoihin siirtymistä.)

    http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=390&a=9539

  5. hlehto kirjoitti:

    Se on Kimmo Wilska, ei Pekka. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kimmo_Wilska

    Nyt pääsee näyttämään esimerkillisesti, miten korjausmerkintä tehdään.

  6. [...] en fazla zarar gören aslında Kürt kardeşlerimizdir. İnanıyorum ki bu olayların ardından Kürt kardeşlerimiz siyasetçi görünümündeki kan tüccarları ile aralarına bir mesafe [...]

Leave a Reply

Follow Me!

Follow Me! Follow Me! Follow Me! Follow Me!

Switch to our mobile site