« tammikuu 2009 | Main | maaliskuu 2009 »

helmikuu 26, 2009

Lex Nokia, foliohattu ja muutama linkki

Sitä aina pitää suomalaista vallankäyttöä sellaisena harmaana vanhaslaisena meininkinä, jossa asiat ovat sitä miltä ne näyttävät. Että amerikkalaisessa lainsaadäntötyössä tapahtuva lakiehdotusten uittaminen kiinni toisiin olisi meikäläisessä systeemissä jotenkin tavatonta.

Vaan ei. Kemppinen, Pers-Janne ja Merten (ainakin) ovat ottaneet esiin se, että Lex Nokian kyljessä näyttäisi pullistelevan syöpäkasvain, joka tuo nettisensuurin jälleen yhden askeleen lähemmäs todellisuutta.

Tämän kirjoitti Kari 03:14 PM | Kommentit (4)

helmikuu 24, 2009

Bisnesmallikeskustelu jatkuu

Kuvittelin, että vuodenvaihteen jenkkikeskustelu uutisten bisnesmallista (tunnetaan myös ennen oli niin paljon paremmin -keskusteluna) olisi jo mennyt menojaan. Vaan ei, se vain jatkuu ja jatkuu. Alla siis linkit joihinkin puheenvuoroihin viime viikkoina:

Poynter Online: Think beyond paying for news content
. David Herrold kommentoi keskustelua ja kehottaa uutistaloja kehittämään uutisten syndikointia (Youtube-malli) mikromaksuhaihatusten sijaan.

New York Times: Battle plans for newspapers. New York Timesin debattiblogin aiheena bisnesmallit. Steven Brill sanoo ilmaisuuden olevan itsemurhaa, craigslist.comin perustaja Craig Newmark on ymmärrettävästi vähän eri mieltä.

WSJ: Information wants to be expensive. Wall Street Journalin kolumnistin L. Gordon Crovitzin mielestä lehtien kustantajat antautuivat liian helposti sisältönsä ilmaisjakeluun.

Slate: Not all information wants to be free. Jack Shafer haarukoi (uutis)sisältöä ja jakelutekniikkaa, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. Ratkaisu: "boutique environment" eli Itunesin tai Kindlen tapainen bundlaus, jossa sisällölle oletettavasti syntyy maksamiseen kannustavaa lisäarvoa.

Tämän kirjoitti Kari 05:17 PM | Kommentit (3)

helmikuu 05, 2009

JSN:n Hyvärinen taas synkkänä

JSN:n puheenjohtaja Pekka Hyvärinen on käynyt puhumassa lapsia ja mediaa käsitelleessä seminaarissa.

Ensinnäkin HS:n referoiman Hyvärisen mukaan Suomessa ei tiedetä, "miten internetin haasteeseen pitäisi vastata. Ei tiedetä, millaisia lehtiä tai tv-uutisia nyt pitäisi tehdä".

En nyt sanoisi noinkaan. Totta, netti haastaa tiedotusvälineitä, mutta tiedotusvälineistä jotkut ovat onnistuneesti onnistuneet saavuttamaan yleisöjään netissä. TNS Metrixin top-10:stä viisi on suurimpien mediatalojen tai -brändien saitteja (ja top-20:stä perinteisten mediatalojen saitteja on 13). Esimerkiksi Yhdysvalloissa Nielsen Onlinen top-10-listalle (pdf) perinteisiä mediataloja mahtuu kaksi (kyllä kyllä, "oikeassa" listassa Suomessakin olisi Google). Väittäisin, että jotakin on siis thety oikeinkin, vaikka opittavaa aivan varmasti on.

Lisäksi Hyvärinen maalaa synkkää kuvaa suomalaisten mediatalojen taloudellisesta tilasta: "Ei ole ollenkaan selvää, että suomalainen maksullinen media selviää näistä haasteista".

Enpä tiedä tästäkään. Tietenkin haaste ajoittuu pitkälle aikavälille, mutta suomalaiset mediatalot ovat varsin vankassa kunnossa. Osa niistä tekee jopa erinomaista tulosta, taseissa riittää pääomaa ja omistajille maksetaan paikoin huimia osinkoja.

Hyvärisen siteerauksista näyttäisi paistavan yleinen tapa yleistää Yhdysvaltojen (printti)mediamarkkinan tilanne Suomeen. Joidenkin surkeasti johdettujen jenkkiyhtiöiden tilanteen näkeminen alan universaalina surkeutena on epäanalyyttistä höpöilyä. Se, onko höpötys tarkoitushakuista vai puhtaasti väärinymmärrystä on sitten vaikeammin haarukoitavissa.

Tämän kirjoitti Kari 08:01 PM | Kommentit (4)

helmikuu 04, 2009

Ostaisinko toimittajan?

Joidenkin yhdysvaltalaisten sanomalehtiyhtiöiden surkea taloudellinen tilanne on luonut jenkeissä pitkän ja useissa alaa seuraavissa blogeissa edelleen jatkuva keskustelun.

Keskustelua on toki ollut jo pidemmän aikaa, mutta jonkinlainen startti nykyiselle mylläkälle oli Wall Street Journalissa joulukuun lopussa julkaistu mielipidekirjoitus. Kirjoituksessa kolumnisti Paul Mulshine murehti sanomalehtien surkeaa tilannetta. Monien vanhan polven journalistien tapaan Mulshine näkee sanomalehtien tilanteen syynä niiden bisnesmallin romahduksen ja sen syynä taas, kyllä vain, Internetin.

Internetillä ja sen ilmaiseksi jaettavalla journalismilla (tai journalismia muistuttavalla materiaalilla) on toki osuutensa asiassa. Mutta kuten The Atlanticin Michael Hirschorn ja Rejurno-blogin Jane Stevens kirjoittavat, kysymys on pitkälti siitä, että lehtiyhtiöitä (esimerkkinä New York Times) on johdettu huonosti. Ja siitä, että ne eivät ole toden teolla miettineet uusia liiketoimintamalleja, joilla korvattaisiin vanhoja. Poikkeuksiakin toki on.

Liiketoimintamallien miettiminen on useimmille toimittajille tylsää tai pahimmillaan jopa vastenmielistä toimintaa, joka ei oikein sovi toimittajalle. Mutta kuten Mitch Ratcliffe huomauttaa, journalismin etiikka ja journalismin mahdollistava liiketoiminta ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa.

Ja Ratcliffen toinen merkittävä pointti on se, että median innovointi ei voi olla riippuvainen mainostajista, sillä mainostajat eivät halua ottaa riskejä. Innovaation täytyy nousta lukijoiden/katsojien/kuulijoiden tarpeista. Jos tarpeita tyydytetään, maksuvalmiuttakin on. Kyse on siis siitä, että yleisö täytyy uudelleen vakuuttaa siitä, että hyvän journalismin tekeminen maksaa ja on rahan arvoista tavaraa.

Ratcliffe ehdottaa ratkaisuksi eräänlaista yhteisö- tai säätiöjournalismia, jossa toimittajat erikoistuisivat tiettyihin maantieteellisiin alueisiin, hallinnon sektoreihin tai liike-elämän alihin. Yleisö sitoutuisi tiettyihin toimittajiin maksamalla toimittajalle esimerkiksi dollarin kuussa. Tällä maksulla toimittaja siis tekisi hyvää, alkuperäislähteisiin nojaavaa journalismia, joka olisi kaikkien halukkaiden luettavissa netissä. Taustalla voisi toimia säätiö tai yhdistys, joka keräisi varat lahjoituksina ja maksaisi toimittajan palkan.

Ratcliffe itse olisi valmis sitoutumaan taalalla päivässä 40:een hyvää journalismia tuottavaan indie-toimittajaan. Kyllä minäkin; itse asiassa olisin valmis antamaan vähän enemmänkin. Minulta irtoaisi helpolla 20 euroa kuussa hyvälle politiikan toimittajalle. Jos kaltaisiani ihmisiä olisi Suomessa vaikka vain tuhat (veikkaan että on) olisi luvassa sivukulut, työtilat, matkakulut jne huomioidenkin ihan kohtuullinen palkka.

Tämän kirjoitti Kari 10:16 AM | Kommentit (6)

helmikuu 03, 2009

Alaston Britney nai ja pelaa Runequestia Viagra-orgioissa! Katso kuvat!

Köh.

Itse asiassa oli tarkoitus puffata Tom Whitwellin mainiota Slideshare-esitystä aiheesta "näin kirjoitat hyviä otsikoita", mutta innostuin hieman.

Katsokaa slaidit. Mies tietää aiheensa.

Tämän kirjoitti Kari 02:43 PM | Kommentit (15)