« marraskuu 2008 | Main | tammikuu 2009 »

joulukuu 18, 2008

Hyvästit embargolle

Techcrunch on lähtenyt radikaalille tielle. Tämä suosittu it-taloutta seuraava blogi aikoo tietoisesti rikkoa jokaista embargoa:


We’ve never broken an embargo at TechCrunch. Not once. Today that ends. From now our new policy is to break every embargo. We’ll happily agree to whatever you ask of us, and then we’ll just do whatever we feel like right after that. We may break an embargo by one minute or three days. We’ll choose at random.

Techcrunchin perustelut ovat aika selvät: embargon käsite on menettänyt merkityksensä tilanteessa, jossa tekniikkayritysten viestintää hoitavat pr-firmat vääntävät embargoa lähes joka tiedotteeseen ja blogit ja perinteiset tiedotusvälineetkin rikkovat embargoja rutiininomaisesti verisessä lukijakilpailussa. Embargojen rikkomisesta ei myöskään seuraa mitään: tiedotetulva ja juttutarjoukset toimitukseen jatkuvat samanlaisina, vaikka kahden viikon päähän ulottuva embargo olisikin jätetty noteeraamatta.

Kovaa puhetta, jota Techcrunch kuitenkin pehmentää mainitsemalla, että se kunnioittaa "luotettavien yhtiöiden ja pr-toimistojen" sulkuja, joiden yhteydessä Techcrunch saa ennakkotietoja yksinoikeudella.

Suomessa embargoja noudatetaan kiltisti. Kilpailu ei täällä ilmeisestikään ole niin kovaa, että Techcrunchin tapaista liikettä olisi tarpeen tehdä. Suomessa piirit ovat myös sen verran pienet, että embargon rikkominen todennäköisesti saattaisi johtaakin jonkinlaiseen kostoon: kutsut tiedotustilaisuuksiin loppuisivat, soittopyyntöihin ei vastattaisi eikä haastatteluja tippuisi. Riippuu tietenkin välineestä tai toimittajasta.

Kiitokset Jukalle vinkistä.

Tämän kirjoitti Kari 10:38 AM | Kommentit (4)

joulukuu 16, 2008

Isä, mitä sinä teit suuressa Jaiku-sodassa?

Whoa! Edellisen postauksen tarkoituksena oli toki herättää keskustelua ja kiinnittää huomiota Jaikun surkeaan kehitystilanteeseen, mutta vaikutus olikin vähän isompi.

Arcticstartup- ja Nextweb -blogeissa siirtyminen tulkittiin joukkopaoksi ("mass exodus"). Vaikka mieli tekisi, en oikein näe karismaani aivan Mooses-kokoluokkaan kuuluvaksi. Kyllä, useampikin Jaiku-käyttäjä aktivoitui Twitterissä bloggauksen ja sitä käsittelevän Jaiku-viestin (katso myös kommentit) jälkeen, mutta niin käy aika usein, kun Jaikun tiiviissä suomalaisyhteisössä alkaa kiertää tieto uudesta (tai "uudesta") web-palvelusta. Sama on tapahtunut Spotifyn, Jangon, Identi.ca:n, Tumblrin ja monen muun palvelun kohdalla.

Ja kuinka moni todella siirtyi? Monella Jaiku-käyttäjällä on todennäköisesti ollut Twitter-tunnus hyllyllä pölyttymässä jo jonkin aikaa ja käyty keskustelu oli yksi syy käydä katsomassa, olisiko palvelusta jotakin hyötyä. Itse sain eilisen aikana vajaalta 30 Twitter-kontaktilta seuraamisilmoituksen. Onko se paljon? Onko se "joukkopako"?

Tuskin sentään. Mutta edelleen kaipaisin (ja moni muu Jaikun käyttäjä tuntuisi kaipaavan myös) Jyriltä, Petteriltä tai muilta Jaikun mahdolliseen kehitykseen osallistuvilta tai siitä päättäviltä jonkinlaista viestiä palvelun kehittymisestä. Jaikun blogi päivittyy kovin harvakseltaan: tuorein päivitys on lokakuulta. Jaikun tekstiviestipalvelun katkosta tai syötteiden hitaasta valumisesta Jaikuun ei blogissa ole mainintaa. Tuskaista vikinää käyttäjiltä on kyllä luettavissa blogin kommenteissa.

Aiheesta tarinaa myös Vierityspalkissa sekä toisenkin entryn verran Arcticstartupissa.

EDIT: Jyri selvittää asiaa blogissaan.

Tämän kirjoitti Kari 10:57 AM | Kommentit (7)

joulukuu 14, 2008

Moikka, Jaiku

Tämä voi olla pieni muutos sinulle, hyvä lukija, mutta isompi minulle. Vaihdan mikrobloggausalustani Jaikusta Twitteriin. Merkkinä vaihdoksesta tuossa oikealla köllöttää jo Twitterin badge vanhan Jaikun tilalla.

Syitä muutokseen on muutama.

Ensinnäkin Jaiku näyttää jääneen polkemaan paikalleen. Uusia ominaisuuksia ei ole tullut aikapäiviin. Ei niin, että välttämättä kaipaisin merkittäviä uusia ominaisuuksia eikä ehjää kannata korjata ja noin, mutta tällä elämänalueella uudet ominaisuudet ovat yksi merkki siitä, että elämää on.

Toisekseen Jaiku tökkii. Tällä hetkellä Jaikua ei voi päivittää tekstiviestein, mikä on joissakin tilanteissa ja joillakin liittymillä varsin kätevä tapa. Jaiku tuo myös RSS-feedeistä kamaa tuskastuttavan hitaasti, kerran päivässä tai noin. Ymmärrän taustalla olevan teknisen haasteen, mutta käyttäjän näkökulmasta homma ei toimi.

Jaiku ei myöskään kasva. Twitterille syntyy koko ajan erilaisia uusia pääteohjelmia ja käyttötapoja ja tästä kiitos kuuluu Twitterin avoimelle ja kätevälle ohjelmointirajapinnalle. Jaikulle ei samanlaista tukikasvustoa ole syntynyt eikä ilmeisesti synnykään.

Koska Twitterin käyttötapoja on paljon, se vetää puoleensa enemmän käyttäjiä ja käyttäjät ovat koko homman suola. Kansainvälisesti Twitter on de facto -standardi mikrobloggaukseen; Jaikua ei yleensä edes mainita, kun tästä viestintätavasta puhutaan.

Tällä en tarkoita, että vaihdos olisi helppo tai välttämättä edes mieluisa. Jaikun käyttölogiikka on siihen tottuneelle huomattavasti elegantimpi kuin Twitterin. Twitterin bisneslogiikka on myös edelleen hämärän peitossa; käyttäjälle tämä on lyhyellä tähtäimellä tietenkin yhdentekevää, kun ilmaispalvelusta on kyse, mutta pidemmällä tähtäimellä se on jonkinlainen kysymysmerkki.

Ero ei ole helppo, mutta tässä tapauksessa ilmeisen välttämätön. Nähdään Twitterissä.

Tämän kirjoitti Kari 09:45 PM | Kommentit (5)

joulukuu 11, 2008

Volvo veti Voima-herneen nenään

volve


Volvo on hermostunut Voima-lehdelle lehdessä juilkaistusta vastamainoksesta (pdf). Volvon juristien lähettämä ja toimituksen web-sivuillaan referoima kirje vaatii lehdeltä kirjallista lupausta, jossa lehti "pidättäytyy Volvon ja sen tavaramerkin mainetta halventavien ja totuudenvastaisten ilmoitusten julkaisemisesta jatkossa".

Just. Tällaisten kirjeiden lähettäminen tiedotusvälineellehän on juuri oikea tapa toimia.

Käsi sydämelle: kuinka moni muistaa tämän mainoksen? Kuinka moni muistaa sen paremmin tämän hässäkän jälkeen? Ja toisaalta, vaikuttaako Voiman vastamainos millään tavalla V70:n potentiaaliseen ostajajoukkoon?

EDIT: aiheesta lisää Fifin blogissa, josta löytyvät myös juristien lähettämät kirjeet.

Tämän kirjoitti Kari 12:16 PM | Kommentit (8)

joulukuu 06, 2008

Mitä verkkovaltuutetun pitäisi tehdä?

HS on tartunut verkkovaltuutettukeskusteluun nyt pariinkin otteeseen ja viimeisimmässä jutussa jopa ministeri Lindén on lausunut painavan mielipiteensä asiasta.

Jatketaan siis keskustelua. Lainasin sivun Obaman kirjasta ja rekisteröidyin Uservoice-palveluun. Kyseistä Digg-tyyppistä palvelua pääsee käyttämään oikeassa laidassa köllöttävää feedback-painiketta klikkaamalla tai tästä linkistä.

Idea on yksinkertainen: voit äänestää muiden ideoita (loin aluksi kaksi ideaa ja annoin molemmille tasapuolisesti yhden äänen) tai voit luoda uusia ideoita ja kerätä kannatusta niille. Pyyntö: rajoittakaa ideat mahdollisen verkkovaltuutetun tehtäviin tai vastuisiin.

Uservoicesta ei löytynyt kätevää tapaa, joten mainitsen tässä, että lappukuva on (nz)daven Flickrissä CC-lisenssillä julkaisema.

Tämän kirjoitti Kari 11:44 AM | Kommentit (2)

joulukuu 04, 2008

Anna rahaa, teen jutun

Kalifornialainen (kuinkas muuten) Spot.us-palvelu on esimerkki yhteisörahoitteisesta journalismista. Palveluun rekisteröityneet toimittajat voivat tehdä juttutarjouksia yhteisölle, joka päättää rahoituksesta, kukin oman kukkaronsa kestävyyden verran. Kukin toimittaja arvioi itse sen, kuinka paljon rahaa hän tarvitsee jutun toteuttamiseen.

Tehtyjä juttuja kaupataan myös kaupallisille mediayrityksille; jos jokin sellainen ostaa jutun oikeudet, jutun tekemistä rahoittaneet ihmiset saavat rahansa takaisin.

Yleisö voi paitsi rahoittaa hankkeita, myös antaa juttuvihjeitä, joihin rekisteröityneet toimittajat voivat tarttua.

Hauska yksityiskohta on Spot.usin rahan keräämiseen käyttämä widget, jonka voi helposti upottaa Facebook-profiiliinsa, blogiinsa tai muulle web-sivulle. Esimerkki tästä alla.

(via Poynter)

Tämän kirjoitti Kari 09:56 PM | Kommentit (6)

joulukuu 03, 2008

Hyvärisen avauksista, osa 2 (tai: kenestä Suomen verkkosankari)

Katso myös osat 1 ja 1,5.

Tarkoitukseni oli kirjoittaa nimellä kirjoittamisesta ja nimettömyydestä, mutta setä Merten ja täti Kriisi ehtivät jo aika päivää sitten kirjoittaa asiasta kaiken kirjoittamisen arvoisen.

No, summaten: web ja netti yleisemminkin mahdollistavat nimettömän viestinnän ja pseudonyymien eritasoisen käyttämisen. Kutakin palvelua pyörittävät tahot voivat tästä huolimatta esittää käyttäjilleen toiveita tai edellyttää käyttäjiltä oman nimen käyttöä, mutta tällaisen toiveen tai vaatimuksen ulottaminen kaikkiin tai kaikenlaisiin palveluihin on kestämätön ja epärealistinen teknisistä, inhimillisistä ja taloudellisista syistä johtuen. OK?

Mutta pureskellaanpa hetkinen JSN:n Pekka Hyvärisen avausta nettivaltuutetusta. Olenko ainoa ihminen, jota kiusaa se, että Hyvärisen ehdotuksessa valtuutetun tehtävä näyttäisi ensisijaisesti olevan netin käyttäjien suitsiminen ja erilaisten rajoitusten suunnittelu ja niiden valvominen? Yleensähän erilaiset valtion valtuutetut ja asiamiehet on pantu toimeensa valvomaan jonkin asemaltaan heikomman tahon (kuluttajat, eläimet, vähemmistöt) intressejä.

Hyvärisen nettivaltuutettuehdotuksessa heikompi osapuoli näyttäisi olevan keskustelu tai keskustelun laatu, jota suojaamaan valtuutettua kaivataan. Itse alan taipua sille kannalle, että suojeltava asia on netti, jota pitäisi suojella joidenkin päättäjien ja intressitahojen kontrollihaluilta.

Pirkka Aunola ja Henri Block linkkasivat Jaikussa kahteen kansainväliseen hankkeeseen, joissa on kaavailtu eräänlaisia teknologiavaltuutettuja. Toinen on brittien "digital champion", jonka tavoitteena on pienentää digitaalista kuilua maan sisällä. Toinen taas on Barack Obaman hanke "kansallisen teknologiajohtajan" nimeämiseksi; tässäkin hankkeessa on hieman sama kaiku.

Olisiko Suomessa siis samanlaista tarvetta teknologian ja webin valtiolliselle edistäjälle? Taannoisessa digi-tv-hässäkässä Tauno Äijälällä oli tämäntyyppinen rooli, tosin ilman mitään virallisia valtuuksia.

Koska loppujen lopuksi siitähän netti kuriin- ja keskustelu omalla nimellä -keskusteluissa lopulta on kysymys: netin ja keskustelujen kuriin laittajat näyttävät olevan sukupolvea ja ihmisiä, joille netin mekanismit ja käyttötavat ovat outoja. Digitaalinen kuilu ei kulje maantieteellisten tai sosioekonomisten rajojen mukaan. Digiköyhiä saarekkeita löytyy paikoista, joista niitä ei mitenkään uskoisi löytyvän.

Ja sitten tietysti se herkkukysymys: kuka voisi olla Suomen verkkosankari?

Tämän kirjoitti Kari 02:30 PM | Kommentit (7)