« elokuu 2008 | Main | lokakuu 2008 »

syyskuu 27, 2008

Hollantilaiset tekevät sen toisin

Vietin muutaman päivän Amsterdamissa Picnic-tapahtumassa (josta ehken myöhemmin lisää). Sivuhuomiona nyt vaan sellainen asia, että Hollannissa painitaan näemmä maan brändäämisen kanssa kuten Suomessakin.

Kussakin maassa omalla tavallaan. Suomessa ulkoministeri sohlaa kasaan jonkinlaisen työryhmän, johon kuuluvat muun muassa sellaiset visionääriset ja nuorekkaat brändinikkarit kuin Lasse Lehtinen, Esko Aho, Ilkka Niiniluoto ja Jukka Hienonen. Armosta ja asiasta syntynen kohun takia ryhmään otettiin myöhemmin muutama nainenkin.

Hollannissa homma tehdään eri tavalla. Picnic-tapahtuman yhteydessä avattiin kaikille avoin (siis kaikille, kuka tahansa mistä tahansa saa osallistua) ideakilpailu. Kilpailun osallistutaan yksinkertaisesti lähettämällä viesti kilpailun www-sivujen kautta. Viisi parasta ideaa saa 10 000 euron palkinnon kukin ja koko skaban voittaja saa puoli miljoonaa euroa idean toteuttamiseen.

Hollantilaisilla on myös munaa olla sitä mieltä, että valtion brändäys on itse asiassa todella tyhmä idea. Näin kirjoittaa (PDF) kilpailun tuomaristoon kuuluva Simon Anholt kilpailun sivuilla:

Nation branding does not exist; it is a myth, and rather a dangerous one. The idea that it is possible to ‘do branding’ to a country (or to a city or region) in the same way that companies ‘do branding’ to their products and services, is vain and foolish.

Veikkaan, että tällaista heittoa emme tule löytämään Stubbin työryhmän selkkareista. Ja mitään webbikilpailuja ei kyllä tule, ne on vaarallisia ne webit, kyllä se on nähty.

Tämän kirjoitti Kari 12:49 PM | Kommentit (6)

syyskuu 22, 2008

Sano että rakastat (edes julkista palvelua)

Jukka Kemppinen avautuu blogissaan Helsingin Sanomain päätoimittajalle Janne Virkkuselle, joka viikonloppuna jatkoi HS:n pitkään jatkunutta närkintää Ylen suuntaan.

Virkkuselle on edelleen epäselvää se, mitä julkinen palvelu on:


Tähän pitäisi saada vastaus kolmelta taholta: Yleisradion HBO:n sarjoja suosivalta nykyjohdolta, Yleisradion hallitukselta ja eduskuntapuolueiden edustajista koostuvalta hallintoneuvostolta.

Kylläpä se HBO-diili nyt ottaa pattiin. Olen tippa silmässä katsonut Ylen esittämää HBO:n Sano, että rakastat -sarjaa, joka täyttää erinomaisesti Virkkusen "konkaritoimittaja" Erkki Toivaselta lainaaman "sivistää, valistaa ja viihdyttää" -tehtävänannon kaikki kolme kohtaa.

Palatakseni Virkkuseen: ikään kuin Yleisradion tarjooma jotenkin yksiselitteisesti rakentuisi HBO:n tekemisten varaan. Esimerkiksi Ylen radiokanavat eivät tietääkseni lähetä HBO:n ohjelmia lainkaan, ainakaan Ylen Ykkönen, jota silloin tällöin lähinnä podcasteina kuuntelen.

HBO-diili onkin sivuseikka, retorinen keino, jolla voi täyttää palstaa. Ihan todella Virkkusta ottaa pattiin tietenkin Ylen laajentuminen nettiin. Havaintovälineenä Virkkunen käyttää Sanomatalon julkista palvelua käsitelleeseen seminaariin (ketä siellä oli?) kutsuttua Euroopan kustantajien lobbausjärjestön puheenjohtajaa Francisco Pinto Balsemaoa:

Balsemao varoitti teeskentelemästä, ettei internet olisi lähetystoimintaa. Hän halusi sovittaa julkisen palvelun internetin aikaan. Juuri tässä Balsemao osuu asian ytimeen. Suomessa uudistettiin Yleisradiota koskeva lainsäädäntö muutama vuosi sitten, mutta laki on ydinsisällöltään sama kuin vuodelta 1993 peräisin oleva. Lakia kirjoitettaessa, saati uudistettaessa, ei mediamaailmaa jylläävä muutos ollut mitenkään olennaisesti esillä. Tosiasia kuitenkin on, että päätelaitteet yhdistyvät. Tehokas laajakaista ja internet muuttavat katsojan ja kuulijan maailman. Ne muuttavat aivan kaiken.

Perustelu jatkuu tuosta, mutta pointti on, että Yleisradion toiminta pitäisi ankkuroida perinteiseen tv- ja radioeetteriin siitä huolimatta, että tämä eetteri siirtyy kiihtyvällä vauhdilla nettiin. Mikael Jungnerin lausunto siitä, että kymmenen vuoden kuluttua tv-kanavia ei enää ole, vaikuttaa päivä päivältä todennäköisemmältä. Virkkusen haikaileman ankkuroinnin syynä on se, että tekemällä julkista palvelua myös netissä Yle syö kaupallisten toimijoiden mahdollisuutta tarjota omaa sisältöään netissä kannattavasti. Tai näin siis mielellään sanotaan.

Ajatusrakennelma on siis, että poistamalla Yle verkosta syntyisi jonkinlainen sisältötyhjiö, jonka kaupalliset toimijat siirtyisivät täyttämään. Tämä tyhjiö täytettäisiin mainosrahoitteisella sisällöllä, joka olisi olennaiselta osaltaan samaa kuin Ylen nyt tarjoama; sen täytyisi olla, koska muutenhan ei olisi mitään mieltä vängätä Yleä pois verkosta, eikö niin?

Tätä vasten onkin hyvä katsella Ylen verkkopalveluita: mitä niistä voisi kuvitella siirtyvän kaupallisten toimijoiden hanskattaviksi? Poislukien nyt ehkä uutiset ja sää, mutta niitä taidetaan tarjota kaupalliselta puolelta jo nyt. Mutta voi sitä katteen kilinää, jos ei olisi Yleä häikkäämässä "ilmais"sisältöineen!

Tämän kirjoitti Kari 10:23 PM | Kommentit (9)

syyskuu 16, 2008

Haja-ajatuksia Deliciousin äärellä

Olisi pitänyt lukea Gregory Batesonia silloin, kun aivot vielä olivat notkeat. Silloin oli kyllä ihan muut notkeudet mielessä. Nyt on jo liian myöhäistä, kun ei oikein pysy kärryillä edes Batesonia käsittelevästä Guardianin artikkelista.

Toisaalta, skidit eivät ehkä olekaan yhtään minua etevämpiä tietotekniikan suhteen. Se vähän lohduttaa. Otsa niilläkin on taas vähän korkeampi kuin edellisillä sukupolvilla, jotka eivät kuluttaneet aikaansa kävelemällä ympäriinsä kännyköidensä kanssa.

Ei kannattaisi kävellä. Vauva, me synnyimme juoksemaan.

Tämän kirjoitti Kari 07:23 PM

syyskuu 15, 2008

Spinspotting

Amerikkalainen spin-termi ei oikein käänny suussani; sillä tarkoitetaan kuitenkin totuuden muokkaamista tai esittämistä omalle asialle suosiollisesta näkökulmasta.

Spin-termistä on johdettu nimi uudelle Spinspotter-palvelulle, joka lupailee kovia: sen tarkoitus on paljastaa totuutta vääntelevät toimittajat ja toimittajien tekstit.

Homma toimii näin: käyttäjä lataa selaimeensa (Firefox 3) lisäosan, jonka avulla web-sivulle voi merkitä yliviivauskynän tavoin kohdat, joissa totuutta väännellään. Muut lisäosan käyttäjät näkevät merkatut kohdat tullessaan sivulle. Vääristelyä sisältävät sivut voi myös jakaa maailmalle, sillä lisäosaan on pultattu keinot jakaa sivut suosittujen aggregaattoreiden välityksellä.

Idea on pitkälti sama kuin Shiftspacessa, jonka sydämessä sykkii Greasemonkey. Shiftspacen idea on tosin yleisempi: se ei kohdistu pelkästään journalismiin vaan tähtää kaikenlaisten web-sivujen kommentointiin ja muokkaamiseen.

Mutta siis. Spinspotter olisi hauska idea sellaisenaan, yhteisöllisenä propagandanmerkkaustyökaluna, mutta palvelun luojat ovat tähdänneet korkeammalle. Palvelun web-sivujen mukaan Spinspotter käyttää "tietokonealgoritmia, joka oppii jatkuvasti käyttäjien toimenpiteistä".

Kielitieteellisesti virittyneessä Language Log -blogissa tämä algoritmiasia tosin osoitetaan enemmän tai vähemmän huuhaaksi. Mitään sen kummempaa tekstianalyysia palvelu ei näyttäisi tekevän. Language Login kirjoittaja Mark Liberman jopa epäilee, että Spinspotter on yritys saada käyttäjät työntämään palveluun kylliksi materiaalia, jotta varsinainen analyysikone voitaisiin myöhemmin rakentaa.

Kiitokset Vuketsulle alkuperäisestä linkistä.

Tämän kirjoitti Kari 09:41 PM | Kommentit (3)

syyskuu 13, 2008

Kohuloikkaus on vanhaa tietoa

STT on näemmä pannut jakoon uutisen, jossa kerrotaan eläkkeelle jääneen Ylen toimittajan Jyrki Koulumiehen osallisuus viulisti Viktoria Mullovan loikkaukseen 1983 ikään kuin uutena tietona.

Koulumiehen osallisuus on ollut jo vuosikausia julkista tietoa ja asiasta on kerrottu mediassakin. Miksi asia olisi siis nyt yhtäkkiä uutinen?

Siksi, että asiaa käsittelevä Koulumiehen kirja ilmestyy maanantaina Otavan julkaisemana. Tätäkään seikkaa STT:n uutinen ei kerro.

Tämän kirjoitti Kari 03:31 PM | Kommentit (2)

syyskuu 11, 2008

Mitä saittia ryhdytään seuraamaan?

Huumorijulkaisu Mediaviikko on julkaissut Kalevan eläkkeelle jäävän päätoimittajan Risto Uimosen haastattelun (via Kasa). Haastattelu on suurimmalta osaltaan tuttua huttua, mutta silmäni kiinnittyy tietenkin siihen osuuten, jossa puhutaan webistä. Juttu kannattaa lukea kokonaisuudessaan (jos ei muuten niin ainakin näyttenä siitä, millaisia asenteita johtavissa asemissa olevilla toimittajilla on ollut noin 1995-2005), mutta tartun tässä nyt vain yhteen, mielestäni kuvaavaan, kohtaan:

Jokainen voi kirjoittaa siitä, mitä tietää ja kyberavaruudessa on tilaa, mutta kysymys kuuluu, kenenkä blogia näistä neljästä miljoonasta itse kukin ryhtyy seuraamaan.

Uimonen puhuu tässä kohtaa kansalaisjournalismista ja blogeista, mutta sanan blogi voi nyt aivan huoletta korvata sanalla "web-palvelu" ja yleistää asian koskemaan kaikkea sähköistä julkaisutoimintaa, oli se sitten journalistista tai ei.

Näetsen, web-julkaisuja yhä harvemmin "ryhdytään seuraamaan". Siis siinä mielessä, että uskollisesti raahaisimme selainhanurimme osoitteeseen www.etusivu.fi, valitsisimme huolellisesti järjestettyjen vinkkitekstien seasta meitä kiinnostavan jutun, lukisimme sen ja palaisimme takaisin etusivulle ja niin edelleen.

Juttuihin (tai entryihin tai videoihin tai kuviin) tullaan yhä useammin sivusuunnasta. Meidät tuo juttuun Google, Ampparit, kaverin linkki Facebookissa, Digg tai RSS-syöte. Tämän voi todeta kuka tahansa, joka on malttanut sivuilleen jonkinlaisen laskurin upottaa. Jos ilmiö on outo, suosittelen Reutersin kompaktia johdatusta aiheeseen.

Tämähän on tietysti toimittajalle vähän vaikea paikka. Olemme tottuneet tiedotusvälineiden brändien voimaan; siihen, että Iltasanomat on vähän asiallisempi julkaisu kuin Iltalehti ja että Kakkoselta tulee tamperelaishuumoria todennäköisemmin kuin Neloselta.

Helppo pääsy yksittäisen jutun luo sulattaa brändien arvoa. Digiboksi tallentaa kaikki ohjelmat, joiden tekijäluettelosta löytyy merkkijono "Chaplin" ja Technorati kertoo uusista Risto Uimosta käsittelevistä blogimerkinnöistä; mitä väliä siis on ohjelman tai kirjoituksen välittävällä kanavalla tiedon löytymisen kannalta? Tiedon arvottamisen kannalta voi tietenkin ollakin, mutta se on jo eri asia.

Tämän kirjoitti Kari 05:17 PM | Kommentit (9)

syyskuu 02, 2008

Keskeytämme normaalin lähetyksen tärkeän kysymyksen vuoksi

Miksi kukaan ei ole kertonut minulle Julia Nunesista ennen tätä?

Tämän kirjoitti Kari 10:34 PM | Kommentit (10)