« Rystyset valkoisina | Main | Keskeytämme normaalin lähetyksen tärkeän kysymyksen vuoksi »

elokuu 28, 2008

Hanskat tiskiin?

Jouni Tervo kirjoittaa (€) aamun Hesarissa tapansa mukaisesti varsin pessimistisesti journalismin menestysmahdollisuuksista verkossa.

Tervon perusnäkemys lienee kaikille jo tuttu: verkkojulkaisemisen tulopuoli ei mahdollista journalismin kannattavaa harjoittamista verkossa. Tervo perustelee näkemystä kahdella tutkimuksella: maanantaina julkistetulla Tilastokeskuksen selvityksellä, jonka mukaan suomalaiset lukevat "verkkolehtiä" (eli sanomalehtien verkkosivuja) aiempaa enemmän, sekä TNS Gallupin TNS Metrixin tilastoluvuilla.

Tervo vetää tutkimuksista johtopäätöksen, että "vaikka yhä useampi sanoo lukevansa lehtiä internetissä, sivustoilla käydään aiempaa harvemmin". Perusteena tähän on se, että TNS Metrixin viikkolukuja katsomalla voi päätellä, että saittien kävijämäärät ovat nyt alemmalla tasolla kuin aiemmin tänä vuonna.

Ensinnäkin pitää tietenkin muistaa, että TNS Metrixin luvut ovat vain arvioita. Ne perustuvat kyllä mittausdataan, mutta johtuen monista muuttujista lopulliset luvut ovat laskukaavoihin perustuvia noin-lukuja, vaikka ne yksittäisen kävijän tarkkuudella ilmoitetaankin.

Tulkinta, että kävijämäärät olisivat laskussa, on oikea, jos katsotaan pelkästään vuoden sisäistä tilannetta. Jos kuitenkin katsotaan vaihtelua pidemmällä aikavälillä, kävijäkehityksessä nähdään selvästi toistuva kuvio. Kävijämäärät ovat korkealla vuoden alussa, liukuvat keväällä alaspäin ja painuvat pohjaan kesän ajaksi. Elokuussa kävijämäärät lähtevät taas nousuun ja ovat joulun tienoilla taas vähintään samalla tasolla kuin saman vuoden alussa.

Hieman karrikoiden siis: suurten, kaupallisten nettisaittien viikkokävijäkäyrä näyttää elokuun alusta seuraavan elokuun alkuun suurin piirtein M-kirjaimelta; M:n keskellä oleva dippi on joulu. Nyt olemme nousemassa M:n vasemmanpuoleista laitaa. Viime vuosina tämä kuvio on toistunut melko täsmällisenä, ainoana selvänä muutoksena on se, että kokonaistaso on koko ajan noussut.

Toinen todiste netin käyttäjämäärien kehityksestä ovat tietenkin Ficixin tilastot, jotka aika selvästi kertovat esimerkiksi sen, että liikennemäärät ovat jo tällä hetkellä korkeammalla kuin vuosi sitten syyskuun alussa.

Käsitys negatiivisesta kävijäkehityksestä on siis näköharha.

Tervon toinen argumentti on, että (kutistuva) kävijämäärä ei pysty kannattelemaan ilmaisesksi jaettavan sisällön kustannuksia:


"Ihmisten opittua uusiin tapoihin paluuta ei taida olla. Kotimaisista sanomalehdistä jo 164 julkaisee sisältöään verkossa. Yksikään niistä ei kata edes kustannuksiaan."

En ole aivan varma siitä, onko noin. Olisin valmis väittämään, että ainakin jompikumpi iltapäivälehdistä pyörittää jo vuositasolla voitollista toimintaa. Mutta suurimmalle osalle toiminta epäilemättä on tappiollista. Syy on selkeästi alehintaan myytävä mainonta, kuten Tervokin toteaa. Mutta toisaalta: tähän saakka lehtien verkkoliiketoiminta on rakentunut aika yksipuolisesti bannerimainonnan varaan. Edes mainonnan puolella ei ole otettu käyttöön kuin murto-osa käytettävistä keinoista.

Tervon kirjoituksen lopetus ("Yhä useampaa painettua lehteä taitaa odottaa iltapäivälehtien kohtalo: menot kasvavat, tulot ehtyvät, eikä uusi media tuota mitään. Häviäjinä ovat tekijät ja lukijat") tuo mieleen yhdysvaltalaisen journalismin tutkijan ja opettajan Leonard Wittin taannoisen kirjoituksen, jossa kysyttiin hieman samaan tapaan defaistisesti:

"If the American public does not want to pay for journalism — in other words, doesn’t find value in what we as journalists do — should we simply stop doing it?"

Wittin kirjoitukseen on jo vastattu pariltakin taholta: maksaminen ja arvostaminen ovat eri asioita. Ihmiset arvostavat monia asioita, joista eivät maksa penniäkään - ja toisaalta maksavat asioista, joita eivät varsinaisesti arvosta.

Lisäksi pitää muistaa, että ilmaisuuttakin on montaa lajia. Mainoksilla kustannettu journalismi netissä voi tällä hetkellä olla hankala yhtälö, mutta kuka on sanonut, että se on ainoa tapa, jolla mediayritys voi levikkituoton lisäksi tehdä rahaa?

Tervo harmittelee myös sitä, että kustantajat ylipäätään lähtivät mukaan nettiin ja ilmaisbisnekseen:
"Löytyisikö jostain mediahistorian tutkijaa, joka selvittäisi, kenen idea oli jakaa kalliisti tuotettuja, rahanarvoisia uutisia ilmaiseksi, kun verkossa ei edes ollut vakavasti otettavia kilpailevia sisällöntuottajia? Mieleen tulevat ajat, jolloin Soneran oli kännykkähuumassa pakko huutaa Saksasta ilmaa, kun kerran kaikki muutkin niin tekivät".

Olisiko ilmaisjakelusta voinut pidättäytyä? Käsitys siitä, että netissä ei ollut "vakavasti otettavia kilpailevia sisällöntuottajia" on tietenkin toimittajan näkökulmasta oikein: verkossa ei alkuvaiheessa ollut paljoakaan journalistista sisältöä. Mutta kilpailu olikin jo rysähtänyt päälle paljon laajemmalla rintamalla; kysymys ei 90-luvun puolivälin jälkeen ole ollutkaan enää perinteisten mediayritysten välisestä, lähes identtisillä sisältötuotteilla käytävästä kilpailusta. Internet on mediayritysten näkökulmasta ollut ns. repivä innovaatio, joka on muuttanut koko teollisuudenalan säännöt ja käytännöt.

LISÄYS: Tsekatkaa myös Poynterissa julkaistu referaatti Tanskan tilanteesta: Berlingsken, Extra Bladetin ja Jutland Postin pomot uskovat online-puolen liikevaihtojen kasvavan vuoteen 2010 mennessä suuremmiksi kuin printtipuolen.

Posted by Kari at 28.08.08 16:38

Comments

Lehdissä työskentelevät journalistit itkevät samasta aiheesta vuosi toisensa jälkeen, perustellen samalla miten netti tuhoaa journalismin, jne. Kuitenkin ympäri maailmaa on esiin työntynyt netissä syntyneitä ja ainoastaan siellä toimivia sisältöä tuottavia yrityksiä -- voitollisia sellaisia. Ja päinvastoin kuin "perinteisestä mediasta" tulevat väittävät, en menisi lainkaan allekirjoittamaan että näiden uusien yritysten journalismin taso tai laatu olisi yhtään sen huonompi kuin perinteisenkään median. Joillain aloilla voidaan jopa väittää, että asia on päinvastoin.

Kertooko se sitten mistä? Siitä että mainoksista maksettava hinta (maailmallahan maksettu levikki ei ole pääasiallinen tulolähde kaikille perinteisenkään median julkaisuille) on vinoutunut pahasti? Vai siitä, että perinteinen media ja sen kustannusrakenne on rakennettu niin, että koko korttitalo heiluu kun yhtä jalkaa aletaan ravistelemaan -- ja uudet, puhtaasti verkossa syntyneet yhtiöt osaavat pitää kulut pieninä, tuottaen silti laadukasta journalismia?

Väitän, että tietyillä aloilla aivan laatukärkeen sijoittuva journalismi löytyy maailmanlaajuisesti jo pelkästään netissä julkaisevista julkaisuista.

Posted by: dee at 28.08.08 22:18

Ei verkko tietenkään tuhoa journalismia, mutta kyllä journalismi voi heikentyä, jos toimitusten esimiehet arvottavat enemmän juttujen määrää kuin journalistisia arvoja.

Suorittavan tason web-toimittajana voin mainita konkreettisen esimerkin. Pystyn tekemään alle 10 minuutissa uutisen tiedotteesta omin sanoin. Alle viidessä minuutissa saan julki uutisen tiedotteen sanoin kuvan kanssa. Oma juttu puheluiden ja muiden selvittelyiden kera vie helpostikin tunteja.

Jos pomot ovat kiintiöineet määrät, helposti lopputulos on se, että toimittaja menee helpoimman kautta. Eivät kaikki rakasta ammattiaan, osa tekee sitä vain saadakseen leipänsä.

Mitä tulee analyysiin kävijämääristä, huomatkaa keskustelu Jaikussa Mediaviikon taannoisesta jutusta: http://bjork.jaiku.com/presence/40669050

MV oli analysoinut, että web-sivustojen kävijämäärät hiipuvat, koska ne ovat kesällä alhaisemmat kuin keväällä.

Mitäköhän huumeita ne käyttävät tuon lehden toimituksessa?!

Posted by: Tero Lehto at 29.08.08 00:22

"Löytyisikö jostain mediahistorian tutkijaa, joka selvittäisi, kenen idea oli jakaa kalliisti tuotettuja, rahanarvoisia uutisia ilmaiseksi

@Karde, saattaisi löytyäkin. Saattaisin itsekin ainakin avittaa jäljille pääsemisessä. Esim Jaakko Suomisen putiikissa on työstetty laajaa haastatteluaineistoa netin saapumisesta Suomeen. Aineistosta saattaisi seuloutua jopa idean isä tai äiti, kuka keksi Suomessa että laatuisasti tuotettu, aiemmin maksullinen kala olisi erityisen hyvä laittaa maksutta nettiin. Konseptin alkuperäistä kätilöä USAssa en tunne, mutta varmaan osavaikuttimena oli, että jos USAssa tehdään jotain hienoa, niin se kannattaa (taloudellisesti) myös Suomessa.

Itselläni on sekä tuore muistikuva siitä, että miten näin pääsi käymään että karkea ajatus siitä, miksi. Historian tonkimista voisi työstää vaikkapa Jaikussa.

Posted by: Kari A. Hintikka at 29.08.08 00:50

Istuin keväällä seminaarissa kuuntelemassa Uusisuomi.fi:n päätoimittaja Markku Huuskoa, joka kertoi saitin olevan ainakin likimain plussalla.

Aika hyvin upouudelta fiksusti uutisiin keskittyvältä saitilta, jolla on useita vakituisia toimittajia ihan oikeasti töissä.

Posted by: Petteri Numminen at 29.08.08 09:35

Eikös Tervo ollut se tyyppi joka järkkäsi ne kuuluisat Journalismipäivät pari vuotta sitten missä ei ollut mitään onlinesta? Ei kai se nyt enää voi mököttää siitä että siitä sille naurettiin?

HS.fi:n puolesta voin sanoa että Tervon analyysi on ihan päin helvettiä lähtien TNS-lukujen analysoinnista. Toisekseen Tervolta on jäänyt huomaamatta että ilmoitukset (autot, asunnot, matkat, työpaikat) eli rahathan sinne verkkoon ensin karkasivat, eivät suinkaan sen tuhlaajat eli toimittajat. Kolmanneksi Tervon ideaalimalli siitä että lehdet päättäisivät yhtenä kartellina että ei anneta uutisia ilmaiseksi verkossa voisi ehkä toimia 70-luvulla. Henkilökohtaisesti olisin toivonut tällaista tilannetta koska silloin olisi voinut tehdä menestyvän uuden suomenkieilisen ja ilmaisen uutispalvelun verkkoon (jonka Sanomat olisi sitten isolla rahalla ostanut :D ).

Tervon kirjoitus on niin uskomaton että epäilen sen olevan trolli. Tosin maakuntalehdissä tällaisia Tervoja käsittääkseni on jotka eivät hokaa ollenkaan että ilmoittajat karkaavat lopulta verkkoon myös maalla.

Posted by: Pekka P at 29.08.08 11:11

Jälleen erinomaisen kiinnostava ja ajatuksia herättävä kirjoitus Haakanalta - kiitokset!

Tutkimusryhmällämme on aineistoa jo melko pitkältä ajalta mm. paperisen ja digitaalisen median "kamppailuista" ja eri-ikäisten ihmisten kulutustottumusten muutoksista. Nyt käynnissä olevassa projektissa teemme vertailua kansainvälisesti, jotta saamme aiheeseen Suomea laajemman perspektiivin. Aineistoa keräämme nettifoorumeiden välityksellä.
Vaikka tällä kyselyllä ei varmaankaan saadakaan syvällisempää näkemystä journalismin tulevaisuudesta, uskomme sen tuovan vähintäänkin kiinnostavaa lisätietoa painotuotteiden vahvuuksista kuluttajien silmissä.

Toivottavasti saamme myös tämän blogin lukijoilta vastauksia kyselyyn, että aineisto olisi mahdollisimman monipuolinen. Vastaamiseen menee aikaa n.10min.
Linkki kyselyyn: KCL:n mediankäyttökysely

Posted by: Maija Federley at 29.08.08 12:30

Tervolla on jäänyt levy päälle.


Mutta hetkellä häntä kai voidaan käyttää sanomalehtikonseptin betonoimiseen.

Posted by: -rh at 29.08.08 16:05

Tervolla on jäänyt levy päälle.


Mutta hädänhetkellä häntä kai voidaan käyttää sanomalehtikonseptin betonoimiseen ja museoimiseen.

Posted by: -rh at 29.08.08 16:06

Aloin kirjoittaa tänne kommenttia joka alkoi venyä ja venyä ja lopulta loppui aika kesken ja tuli blogipostauksen ensimmäinen osa omalle saitilleni - käykää tsekkaamassa jos kiinnostaa. Näin se joskus käy kun provosoituu kaiken maailman jounitervojen älyvapaista päästöistä alkaen siitä ettei viitsitä edes perusasioista ottaa selvää. Löperöä journalismia journalistilta ja vielä omasta alasta.

Posted by: Matti Lintulahti at 29.08.08 18:55

Kun ei tehdä tutkivaa tai kantaaottavaa tai siis mitään vakavastiotettavaa journalismia, on turha valittaa, jos ei kiinnosta. Asiantuntematonta ja yksipuolista mutua voi lukea suomi24:stäkin...

Posted by: Jeps at 29.08.08 20:38

Alteraatiostressi on se sana jota käytän tässä kohden.

Mutta oikesti Tervolla ei pitäisi olla hätää, sillä hän on käsittääksen ammattikuntansa parhaimmistoa.

Olen kirjoittanut tästä useasti omalla blogillani, ettei verkko uhkaa kuin huonoa journalismia.

Tiedon lisääntyminen ja tiedonvälityksen moninaisuus luo uusia haasteita ja uusa mahdollisuuksia juuri hyville toimittajille, sillä heidän toimittamalleen jalostetulle tiedolle on vain enemmän tarvetta tietotulvan myötä.

Posted by: Petja Jäppinen at 29.08.08 22:26

Emmä jaxanu tota sun postaust lukee, mut voisix laittaa ton sun kuvas vielä vähän pienemmällä, kun siitähä melkein tunnistaa sut.

Posted by: Virpi at 02.09.08 15:50

Ficixin liikennemääristä. Liikenne nousee solmukohdassa kuitenkin vuosi vuodelta, kun elämä siirtyy nettiin. Ficixin tilasto kertoo porteista läpimennee bittimäärän, ei muuta. Periaatteessa sillä ei ole mitään tekemistä journalismin kanssa. Yhdessä kotipelleily-YouTube-videossa menee läpi sellanen määrä bruttobittejä joita toimitta saa takoa kirjoittamalla todella pitkään. Jos toimittaja ottaa kameran apuun, aika lyhenee.

Lehtitalojen on muututtava mediataloiksi ja kehitettävä uudelleen ansaintalogiikkansa. Yleistäen, Internet tarjoaa yhtäläisen ja loogisen pääsyn sivustoon kaikille ja kaikkialta. Jotain mielenkiintoista sivuille on väsättävä, että jengi tulee töllistelemään. Ei kaikki ole ollut tähänkään asti perinteisissä mediossa huippujournalismia. Usein ei edes journalismia.

Life is a part of Internet. Elämä on osa Internettiä.

Posted by: viHannes at 07.09.08 21:12

viHannes: joo, en väittänytkään, että Ficixin liikennemäärillä olisi mitään tekemistä journalismin kanssa. Idea oli, että netin käyttö kyllä kasvaa. Ja journalististen (tai "journalististen") palveluiden käyttö kasvaa suunnilleen saman verran kuin netin käyttö noin ylensä. Tätä "orgaanista kasvua" media ei yleensä tuo esiin kertoessaan kasvaneista käyttäjämääristään.

Posted by: Kari Haakana at 07.09.08 21:30

@ Petteri Numminen

uusisuomi.fi pyörii kyllä täysin Herlinin rahoituksella. Ei sen tuottoja kateta mainoksilla ja vastaavilla.

Posted by: ics at 09.09.08 14:35