« STT:kin heräsi | Main | Lehdistön ihannetyttö kiittää »

toukokuu 27, 2008

Kuihtuuko keltainen web?

Eilisessä Kauppalehdessä (ei linkkiä, en löytänyt Kaupalehden sivuilta hakumahddollisuutta) analysoitiin iltapäivälehtien tilannetta. Liikevaihto laskee, kun lukijat eivät enää osta paperiversiota ja netistä ei vielä saada ilmoitustuottoja laskevaa levikkituloa peittämään.

Ilta-Sanomien toimitusjohtaja Pekka Harju ainakin tajuaa missä mennään: kyseessä on rakennemuutos, jonka muut uutistoiminnan pelaajat ovat jo enemmän tai vähemmän käyneet läpi (ja jota aikakauslehdet edelleen odottavat). Harjun resepti ei kuitenkaan kuulosta aivan selkeältä: "Varmaa on, että iltapäivälehtien konseptit tulevat muuttumaan: verkkoa ja lehteä on pakko eriyttää". Samaa sanoo Iltalehteä julkaisevan Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne: "Odotan, että Iltalehdessä printin ja verkon sisällöt roolitetaan niin, että ne syövät nykyistä vähemmän toisiaan".

Miten printtiä ja webiä voisi eriyttää? Ensimmäinen mieleen tuleva ajatus on säästää skuuppeja paperilehteen ja saada tätä kautta levikkirahaa. Vaan kun homma ei toimi: skuuppien piilottaminen webistä tarkoittaa uutiskilpailun luovuttamista webissä ja se taas vaarantaa lukijamääräkehityksen. IL:n ja IS:n tontille netin puheenaihemedioiksi on takuuvarmasti tulossa yrittäjiä, jos lehdet ryhtyvät köyhäilemään uutistarjonnassaan (köh Uusisuomi.fi köh).

Toki I-lehtien on mahdollista vääntää web-palveluidensa fokus johonkin ihan muualle kuin uutisiin. Brändikuori voidaan täyttää iltapäivälehtimäisillä palveluilla, jos luotetaan siihen, että niillä pärjätään uutisten sijaan. Ruotsin ja Norjan iltapäivälehdet (jotka monessa asiassa toimivat suomalaisten serkkujensa esikuvina) tosin näyttävät edelleen puskevan verkossa uutiskylki edellä.

Mikä kama voisi vetää iltapäivälehtien saiteille nykyisenkaltaiset yleisöt uutisten sijaan? Keskustelupalstat lehdillä jo on ja kummankin emoyhtiöllä on omat osto- ja myyntipalstansa, joten TNS Metrixin top 10 -listan sisältömuodot iltapäivälehdillä ja niiden emoilla jo onkin näpeissään kartta- ja hakupalveluita lukuunottamatta.

Jonkinlaista yhteisöpalvelua jommaltakummalta iltapäiväportaalilta voisi kai odottaakin. Mutta riittäkö sellaiseen lihaksia ja investointimahdollisuuksia? Ja onko tuulipuku-Galtsu konseptina edes mahdollinen? Jäämme odottelemaan.

Posted by Kari at 27.05.08 15:47

Comments

Jos eriytetään niin luonnollisesti jakoa kannattaa tehdä webin ja printin ominaisvahvuuksien kautta. Printillä ei oikeastaan ole tässä tapauksessa mitään muuta vahvuutta webiä vastaan kuin luettavuus pidemmissä jutuissa. Tämä tarkoittaisi, että printin puolelle entistä pidempiä/syvempiä juttuja ja webiin ei mitään muuta kuin lyhyitä juttuja. Web-puoli pysyisi voimissaan ja printti saattaisi saada jopa uusia lukijoita aikakausilehtimäisellä viivahteellaan.

Posted by: Tero Heiskanen at 27.05.08 16:48

Kari,

Katsot nyt asiaa väärästä päästä. Ei se iltapäivälehtien printin ja verkon eriytyminen tapahdu verkon sisältöä muuttamalla. Verkko jatkaa, uutiset ovat siellä ydin jatkossakin. Ehkä vaan lisää videota?

Olennaisempaa on, että iltapäivälehdet astuvat printin puolella selkeästi lähemmäs tällä hetkellä kovinkin lukratiiviselta näyttävää aikakauslehtipuolta.

Posted by: J. Ahlroth at 27.05.08 16:56

Iltalehtihän on jo yhteisötouhua yrittänytkin Omallaan (pikkuriikkinen linkki IL:n ylävalikossa), jonne joitain bloggaajiakin houkuteltiin.

Kovin tuloksekkaalta tuo Oma ei ainakaan omaan silmään vielä näytä, mutta IL:n saitin kyljessä sillä voi ollakin toivoa: linkki IL:n pääsivulta kerää varmasti suuren katsojamäärän kivoille kissa- ja koirakuville, mikä voi rohkaista muitakin lataamaan omia kuviaan yms. tavaraa palveluun.

Posted by: viima at 27.05.08 17:38

Printin lisäarvo on myös näkyvyys kaupunkikuvassa. Jos iltapäivälehti vähentää näkyvyyttä kauppojen kassoilla, lehtipisteissä ja huoltoasemilla, vähentää se näkyvyyttä ihmisten arjessa.

"Elävässä elämässä" esiintyminen kasvattaa nettipalvelunkin näkyvyyttä.

Näkyvyys kaupunkikuvassa kertoo läsnäolosta ihmisten keskellä, pelkkä nettisivu ei riitä.

Ehkä iltapäivälehtien on hankala ymmärtää missä suhteessa nettipalvelut vievät irtolehtien ostajia ja missä suhteessa irtonumeromyynti on mainosta nettipalvelulle.

Posted by: anssi at 27.05.08 19:08

Eivät ne aikakauslehdetkään odota. Kaksplus.fi:ssä murros uuteen on yhteisön osalta jo täydessä vauhdissa, eikä Allerkaan maksanut huippuhintaa puolikkaasta Suomi24:stä ihan vaan huvin vuoksi.

Aika seuraavaan pääsiäiseen on todella hyvää viihdettä.

Posted by: Petteri at 27.05.08 20:41

Pisteitä aivan verrattoman hauskasta konseptista, "tuulipuku-galtsusta". Sellaiseen olisi ehkä jollain Maikkarilla saumaa, vaikkapa formuloiden kylkeen rakennettava miesgalleria tjms.

Mutta siis pointtina ehkä lähinnä se, että kyllähän nuo keltaiset hirvitykset omia yhteisöjään tekevät kovaa vauhtia. Esimerkiksi Pelikone tuo jo yli 140 000 viikkokävijää Ilta-Sanomien tilastoihin lisää. Toki kyse on casual gamingista, mutta varsin yhteisöllisestä sellaisesta.

[http://pelikone.fi/]

Se on sit toki ihan eri asia, että onko Pelikoneella ja IS:n toimituksella mitään tekemistä keskenään, mutta samaan liikenneläjään ne nyt kuitenkin lasketaan.

Posted by: PerttuT at 27.05.08 22:06

Jätkä!

Voittanut jossain pönötysjuhlassa jonkun palkinnon!

Sä oot niin establishmenttii! Onnee, sanon mä!

Posted by: Virpi at 28.05.08 11:29

Kyse lie ennemminkin päinvastaisesta, eli uutinen on jatkossa entistä vahvemmin webin heiniä ja nyt sitten mietitään, että mitä ihmettä lehteen oikein laitettaisiin. Näin ainakin luulin ymmärtäväni, kun tein samasta aiheesta juttua huomiseen M&M:ään.

Posted by: Mattias at 29.05.08 14:00

Kollegat Mattias ja Ahlroth siis pointtaavat lehden ja webin uusjaon niin päin, että uutiset jäävät webiin ja paperista tule aikakauslehteä imitoiva "taustoittava" julkaisu. Voi olla.

Tätä taustapaperi-ajatusta en ole koskaan oikein ymmärtänyt. Verkkoonhan sitä tausta-aineistoa mahtuu vaikka kuinka paljon. Miksi juuri paperi olisi parempi taustoittava media? Ei varmaan olekaan, mutta joku roolihan sille mitä ilmeisimmin on keksittävä.

Sinänsä printin hidastuminen on loogista, kun sitä ei oikein voi nopeuttaakaan. Päivälehdet vääntyvät kohti aikakauslehtiä, jolloin aikakauslehdet vääntyvät kohti kirjoja. Eikös se Me Naiset jo julkaissutkin jonkin pokkarikirjan lehden formaatissa?

Petteri: en ajatellutkaan, että aikakauslehdissä istuskeltaisiin käsien päällä (tai no...). Tarkoitin sitä, että aikakauslehtipuolella ei ole tapahtunut samanlaista resurssien ja fokuksen uusjakoa kuin päivälehdissä. Sellaista ei tapahdukaan ennen kuin se on täysin välttämätöntä. Vielä se ei ole, kun aikakauslehtien levikki- ja mainostulojen kasvu on korkeintaan hidastunut.

Anssin huomio näkyvyydestä on huomionarvoinen. Näkyvyyden ja olemassaolevien brändien arvoa lehtikustantajat eivät osaa vielä käyttää juuri mitenkään.

Posted by: Kari Haakana at 29.05.08 15:23

Vanhan liiton printtitoimittajaa ilahduttaisi, jos hyvät henkilöjutut, reportaasit ja taustoittavat artikkelit todellakin tekisivät comebackin lehteen, kuten oli 90-luvulla. Erityisesti kuvareportaasilla olisi nyt loistava näytön paikka, koska still-kuvien levittämisessä aukeamille printti hakkaa yhä verkon. Puhumatta tietenkään parhaiden lehtifotareiden ammattitaidosta, joka on jotain ihan muuta kuin nettivideoiden kotikaduille laskeutuvat surut yms.

Mutta mutta - sellainen yleismaailmallinen tosiasia ei ole tiettävästi vielä muuttunut mihinkään, että uutiskärjillä se massamyynti kuitenkin tehdään printtipuolella. Onneksi on vielä pitkään niitä, jotka eivät lue kaikkia uutisia justnytheti verkosta.

Posted by: Pasi K. at 30.05.08 17:47

"Tätä taustapaperi-ajatusta en ole koskaan oikein ymmärtänyt. Verkkoonhan sitä tausta-aineistoa mahtuu vaikka kuinka paljon. Miksi juuri paperi olisi parempi taustoittava media?"

Paperilta on kivempi lukea kuin ruudulta ja se kulkee kivasti mukana luettavassa muodossa. Mutta toinenkin asia on: Paperilla olevaa tekstiä on paljon vaikeampi uudelleenkirjoittaa, erityisesti sen jälkeen kun se on kansalaisille jaettu: joko tarkistetaan faktat tai hyväksytään että teksti vilisee virheitä eikä historian uudelleenkirjoitus onnistu, pitää miettiä että mitä kirjoitetaan, ensimmäisellä kerralla.

Vielä yksi syy: Paperien arkistointiin on hyviä ja käytössä koeteltuja menetelmiä, vaikka sadaksi vuodeksi, siinä missä online-materiaali on enemmän tai vähemmän kertakäyttöistä ja ennenkaikkea: kukaan ei takaa että se materiaali, jota tänään on tarjolla, on tarjolla huomenna. Ylihuomisesta puhumattakaan. Tähän on törmätty jo monta kertaa, joten minä nykyisin käytännössä talletan kiinnostavan materiaalin omalle levylle. Se pysyy siellä (toivottavasti) niin kauan kuin minä haluan.

Posted by: Tuomas at 23.10.08 19:47

Post a comment




Remember Me?

(you may use HTML tags for style)