« Blogipuhelin | Main | Ruotsi pussaa ja halaa! »

marraskuu 20, 2007

MLL ja lapsiasiavaltuutettu usuttavat JSN:ää Jokela-reagointiin

Onko tämä nyt sitten Lööppikeskustelu 2? Lasten ja nuorten yksityisyyttä kunnioitettava kriisiuutisoinnissa.

MLL ja lapsiasiavaltuutettu esittävät, että Julkisen sanan neuvosto paneutuisi oma-aloitteisesti Jokela-uutisointiin. Neuvosto voisi arvioida onko tarvetta tarkentaa journalistin ohjeita erityisesti alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten kohtaamiseen kriisitilanteissa.

No niin no. Ohjeissa (kohta 30) sanotaan kyllä, että "Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita." Pitäisikö vielä erikseen sanoa, että erityisen varovaisuuden lisäksi on noudatettava ihan aivan erityistä varovaisuutta, kun kyseessä on kriisitilanne?

Olisiko tällaisella erityisvarovaisuuskehotuksella mitään käytännön merkitystä? Käyttäytyväisitkö toimittajat eri tavalla seuraavan kerran, kun jotain vastaavaa tapahtuu? Toimitusten pomothan ovat sitä mieltä, että mitään virhettä ei tehty Jokelassakaan.

Posted by Kari at 20.11.07 13:02

Comments

Nyt minua alkaa ottaa kupoliin niin paljon, että pakko kommentoida. Julkisuudelta ja valittajilta jää kokonaan piiloon "toinen todellisuus" toimittajista Jokelassa.

Siis esimerkiksi se, miten toimittaja kuljetti poliisin pyynnöstä shokissa olleen ihmisen koululta kriisikeskukseen ja kertoi myöhemmin, ettei mieleen tullut hetkeksikään pyytää haastattelua. Tärkeintä oli auttaa. Eikä tuo ole mitenkään ainutkertaista, tiedän lukuisia vastaavia tapauksia vuosien varrelta.

Mutta tällaisestahan me emme saa koskaan lukea tai kuulla. Olisi niin tyhmää kertoa itsestään journalistina kriisissä tai huudella jälkikäteen meluvavaa katsomoa vastaan.

Posted by: Petteri Numminen at 20.11.07 15:47

JO 28: "Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta."
Ehkäpä tämä olisi se Jokela-kohta.

Posted by: Ilkka at 20.11.07 16:17

No, olisipa ollut kumma jos lehtimies olisi kieltäytynyt noudattamasta poliisin pyynntöä kuljettaa ihminen kriisikeskukseen.

Tämän olisi tehnyt kuka tahansa. Mutta hienoa kun näin itseään kehuten saa asiansa esitettyä.

Posted by: Jarmom at 20.11.07 17:20

On jännä seurata, kuinka jokaisen suuren uutistapahtuman yhteydessä tätä jaksetaan vatvoa. Konginkangas, Myyrmanni, Aasian aalto, Matti Nykänen, Susan Kuronen...

MLL:n tehtävä on ottaa kantaa lapsia koskeviin asioihin. Se, että MLL ottaa kantaa ja käyttää siihen mediaa, on tällä kertaa huono uutinen siksi, että kanta otetaan median toimintaan.

Kummastelisiko lapsenhakkaaja MLL:n kommentteja siitä, ettei lapsia saa lyödä ja siteeraisi perään rikoslakia, jossa se kielletään?

Niin, en siis vertaa sinua lapsenhakkaajaan tms. Kuitenkin toimittajat tuntuvat olevan turhan tarkkoja siitä, mitä he saavat tehdä ja mitkä ovat heidän oikeutensa. Yhdyn tässä Jari Lindholmin kantaan, kaikkea ei ole tarve, tarkoitus tai pakko saada tietää. Se, että on olemassa ohjeet, joiden mukaan pitäisi toimia, ei tarkoita sitä, että niiden mukaan kategorisesti toimittaisiin.

Ja ennen kaikkea se, että joku ulkopuolinen antaa palautetta, ei saa olla niin kova paikka, että tarttisi loukkaantua.

Posted by: tjkammonen at 20.11.07 17:35

Minulle ei nyt ihan selvinnyt, ketä tjkammonen puhutteli, mutta varmuuden vuoksi kommentoin omasta puolestani.

Olisiko siis parempi, että toimittajat eivät keskustelisi ja pohtisi sitä, mitä he saavat tehdä tai mitkä ovat heidän oikeutensa? Minusta sellainen pohdiskelu on vähintäänkin toivottavaa, muun muassa siksi, että myös muut kuin toimittajat tietäisivät, miksi toimittajat jossakin tilanteessa käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät.

Tähän keskusteluun kuuluu sitten myös se palautteen saaminen ja antaminen. Ainakaan tässä blogissa/entryssä en nyt vielä ole loukkaantumista havainnut.

Vai tulkitsinko nyt jotenkin väärin?

Posted by: Kari Haakana at 20.11.07 17:53

Taisi päästä huonosti muotoiltu kommentti.

Yleisesti puhuttelen, enkä syyttele ketään yksittäistä loukkaantuneeksi. Ulkopuolisen puuttuminen toimittajan työhön tuntuu vain joka kerta nousevan suuressa uutistapahtumassa uutiseksi. Se ihmetyttää.

Keskustelu on, kuten sanot, hyvä asia. Olen itsekin paljon pohtinut asiaa männä viikoilla. Tämänkaltaiset blogit ovat siihen hyvä foorumi. Toisin ovat päivälehtien palstat, jotka pursuavat jo muutenkin riittävästi puhetta mediasta.

Enemmänkin kommentoin yleistä hörähdystä toimittajien blogosväärissä. Esimerkistä käynee jo kehumani Jari Lindholmin entry osoitteessa http://jarilindholm.com/2007/11/20/jsn-ja-jokela-hetkinen-vain-mietimme-asiaa-muutamia-kuukausia/

No, olenhan itsekin yksi MLL:n kukkahattusedistä, joten ehkä reaktioni on tässä mielessä ennakoitavissa. Pahoittelen siis, jos jäi kuva yksittäisestä piikittelystä.

Posted by: tjkammonen at 20.11.07 19:30

No, olisipa ollut kumma jos lehtimies olisi kieltäytynyt noudattamasta poliisin pyynntöä kuljettaa ihminen kriisikeskukseen.
Olisi tainnut syyte rapsahtaa.

Posted by: Jeps at 20.11.07 20:26

Tj: ulkopuolisten puuttuminen (ja siinä on jo aika latautunut sana) toimittajien tekemisiin on tietysti hankalaa sikäli, että toimittajan pitää vastustaa puuttumista; sellainen ohje sanotaan siellä Journalistin ohjeissa kohdissa 2 ja 3. Siellä tosin puhutaan "painostuksesta ja houkuttelusta". Keskustelu on asia erikseen. Keskusteluakin haittaa usein toimittajien selkärangasta tuleva reaktio tulkita keskustelunavaukset rajoittamisyrityksiksi.

En tulkinnut kirjoittamaasi piikittelyksi, osoite vaan jäi vähän hämäräksi.

MLL tekee järjestönä työtään julkilausumallaan. Lindholmin entry osoittaa, että laajempaa keskustelua olisi todennäköisesti saatu aikaan, jos MLL olisi mennyt reippaasti mennyt Jokelan addressin kirjoittaneiden taakse tai vaikkapa järjestönä allekirjoittanut sen. Olisi meinaan syntynyt vipinää.

Posted by: Kari Haakana at 20.11.07 20:49

Jarmom: "Mutta hienoa kun näin itseään kehuten saa asiansa esitettyä."

En kirjoittanut itsestäni.

Jeps: "Olisi tainnut syyte rapsahtaa."

On aika iso ero sillä, pyytääkö poliisi vai käskyttääkö. Syytettä ei olisi rapsahtanut.

***

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, jos asiaa selvitetään myös toimittajien tekemisten kannalta. Suhtaudun vain erittäin epäillen kaikkiin nettiadresseihin, varsinkin jos niiden takana on tällaisia ajatuksia:

"Miksi tiedotusvälineiden pitää tiedottaa, jos virallista tietoa ei ole?" (Ville Korhonen, yksi adressin puuhamiehistä HS 22.11. mukaan)

Aika ufolta kuulostaa minusta myös Pauliina Juseliuksen tarina toimittajasta, joka oli lähestynyt häntä pappina. "En kertonut mitään, koska hänellä ei ollut niitä valkoisia juttuja kaulassa." Mistä Pauliina sitten tiesi, että kyseessä oli toimittaja? (Ja jos se oli toimittaja, kyseessä on kyllä vaarallinen psykopaatti.)

Pointtini on siinä, että olisi mukava kuulla näistä ylilyönneistä konkreettisia tapauksia. Ainakin nyt tuntuu siltä, että media on - sinänsä ymmärrettävistä syistä - saanut yhden syntipukin roolin tilanteessa, jossa yhteisön on lähes ylivoimaisen vaikea tajuta tapahtunutta. "Hyvä vihollinen", anyone?

Tämä on ihan ok, ja toimittajat ovat ammattinsa valinneet. Jään mielenkiinnolla odottamaan selvitystä. Jos Pauliinan kokemus on totta, odottelen myös syytteitä.

Mutta kuten tuosta Ville Korhosen lausunnosta käy ilmi, ns. tavallisilla ihmisillä on toisinaan aika erikoinen käsitys median tehtävistä osana yhteiskuntaa.

Otan vähän toisesta suunnasta esimerkin, jolla koetan valottaa sitä, miten mediaa usein syyllistetään ilman käsitystä median toiminnasta. Tässä tapaus tiedotustutkijat ja täysin odottamaton tulkinta Lindholmin Jarin upeasta Irak-reportaasista: http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135228797036

Seurasin Jokelan tragediaa seuranneina päivinä mediaa aika tarkkaan, ja ainoa järkyttynyt ja lähes shokissa ollut haastateltava oli nuorisotutkija Tommi Hoikkala tv-uutisissa (ja se oli minusta upeaa ja tärkeää).

Itse koen, että nyt kannattaisi kuitenkin kaikkein eniten miettiä asioita linjalla Helsinki Shooting Club 1999 - Myyrmanni 2002 - Jokela 2007. Miksi näitä tuntuu tapahtuvan juuri meillä Suomessa? Mitä voisimme tehdä, että linja katkeaa Jokelaan?

Posted by: Petteri Numminen at 22.11.07 07:18

On aika iso ero sillä, pyytääkö poliisi vai käskyttääkö. Syytettä ei olisi rapsahtanut.
Totta sekin. Toisaalta ensin pyydetään, sitten käsketään.
Mitä voisimme tehdä, että linja katkeaa Jokelaan?
Alkaa ajatella ihmisiä rahan sijasta sekä yhteiskunnallisella että yksityisellä tasolla. Tällä keinolla saa kyllä sitten sitä rahaakin ihan riittävästi.

Ja siis niille jotka eivät tajunneet: tuota ei tule jättää pelkäksi ajatteluksi vaan sen pitää näkyä teoissa. Ja jos rakenteet eivät tätä salli, rakenteita tulee muuttaa. Kykyä varmasti tässäkin maassa riittää, se on halusta kiinni.

Posted by: Jeps at 25.11.07 17:12

Post a comment




Remember Me?

(you may use HTML tags for style)