« Kortteja ja pelejä | Main | Yhy yhy, Wikipedia tuhoaa sivistyksen »

lokakuu 05, 2007

Miten pitää korjata?

JSN on antanut langettavan päätöksen Ilta=Sanomille virheen korjauksesta.

Jutun clue on siinä, että IS:n web-sivuilla oli uutinen, joka osoittautui sittemmin virheelliseksi. Virhe korjattiin erillisellä jutulla paperilehdessä ja poistamalla virheellinen juttu web-uutisista.

Lainaus päätöksestä:

Tiedotusvälineiden tärkein tehtävä on oikeiden tietojen välittäminen. Virheiltä ei voida kokonaan välttyä, mutta olennaiset virheet on korjattava. Näin voidaan varmistaa tiedotusvälineiden uskottavuus ja luotettavuus. Julkisen sanan neuvoston mielestä lehden olisi pitänyt korjata verkossa julkaistu virheellinen uutinen, joka edelleenkin löytyy hakukoneiden avulla, ja seurata näin uutistapahtumaa loppuun saakka.

Ensinnäkin tietysti huomio kiinnittyy siihen, että päätöksessä mainitaan virheellisen uutisen edellen löytyvän hakukoneilla. Näin on ja sille julkaisu ei välttämättä mitään voi; yrittää toki voi. (Eikä nyt edes puututa siihen, että ihmiset ottavat esimerkiksi ruutukaappauksina talteen julkaistuja uutisia ja julkaisevat niitä blogeissaan ja Flickrissä ja ties missä: julkaisut eivät siis enää päätä siitä, miten pitkään ja missä heidän juttujaan julkaistaan ja arkistoidaan.)

Toisekseen päätöksessä ei kerrota, mikä olisi oikea tapa korjata uutinen. Tämä on vaivannut minua useasti: kun uusista korjatan tai täsmennetään, pitäisikö siitä kertoa lukijoille jotenkin. Ja jos pitäisi, niin millä tarkkuudella? Riittääkö pelkän aikaleiman yhteyteen pantu maininta päivitysjasta vai pitäisikö kertoa, mitä on päivitetty ja miksi?

Mielipiteitä?

Posted by Kari at 05.10.07 14:02

Comments

Täydellisessä maailmassa uutisten yhteydessä olisi wikipedia tyyppinen historia työkalu, jolla voisi seurata versioiden välisiä eroja.

Vähemmän täydellisessä maailmassa, riittäisi artikkeliin alkuperäinen julkaisupäivämäärä, sekä tieto mahdollisesta muuttumisesta ja viimeisin muokkauspäivämäärä. Joka tapauksessa, jos artikkelissa on tieto muokkaamisesta, niin tietoon muuttumattomuudesta pitäisi voida myös luottaa.

Miksi:

Olen ainakin muutamaan otteeseen blogannut jostain uutisesta, joka sitten muuttuukin. Jos sitten sivusto, joka suurimmassa osassa tapauksista ilmoittaa uutisten päivityksistä niin silloin lähes aina oletetaan, että blogauksen kirjoittaja on kämmännyt vaikka tosiasiassa kirjoituksen kohde on muuttunut.

Erityisen ärsyttävää tämä on silloin, kun olet arvostellut tuota uutista ja sitten se korjataankin ja oma blogientrysi kommentoikin enää olematonta virhettä, eikä lukija voi sitä mistään tietää vaan olettaa blogaajan vinkuvan vain turhasta.

Posted by: Zache at 05.10.07 16:20

Minusta on hyvä, että päivityksen kellonajan lisäksi näkyy, mitä on muutettu. Ja jos on julkaistu erillinen oikaisu- tai vastinejuttu, siihen on syytä linkata.

Vaan eipä tämäkään ole ongelmatonta. Jos uutisessa on kerrottava suurin fanfaareihin ja vilkkuvaloin, että virheitä on korjattu, yksittäisen avustajan, toimittajan tai jopa toimituksen johdon kynnys korjata virheitä nousee. Ei ole salaisuus, että toimittajia ja toimituksia harmittaa joskus myöntää virheitään.

Jos taas korjauksia ja päivityksiä voidaan tehdä vain siten, että uusin päivitysaika näkyy, virheet voi korjata ilman suurta show'ta nopeasti.

Optimaalitilanne olisi se, että toimituksissa haluttaisiin aina palvella lukijaa, eli pienetkin virheet korjattaisiin ja tästä vielä kerrottaisiin uutisessa.

Posted by: Tero Lehto at 05.10.07 19:30

Ilmeisesti (tai niin tuon ainakin luin), että Ilta=Sanomien virhe oli siinä, ettei se julkaissut korjausta netissä, vaan pelkästään poisti virheellisen uutisen eli virhe jäi ikäänkuin korjaamatta.

Olen samaa mieltä, siitä että jutun historiatiedon kuljettaminen mukana olisi hyvä asia, mutta ei oikein taida toimia toimituksellisessa toiminnassa.

Pelkkä aikaleiman muuttaminen ei riitä, vaan minusta korjauksessa pitäisi kertoa myös mitä on korjattu ja milloin alkuperäinen artikkeli julkaistiin.

Minusta korjauksen voi tosiaan tehdä virheellisen jutun päälle, jos muutoksen sisällöistä kerrotaan, eikä siis tarvitse toimia kuten paperilehdessä eli julkaista erillistä korjausjuttua. Jos se ei ole mahdollista, niin silloin pitäisi toimia kuten printissä eli tehdä korjausjuttu ja linkittää virheellinen artikkeli siihen.

Posted by: Vaiheinen at 06.10.07 09:43

Olen samaa mieltä, siitä että jutun historiatiedon kuljettaminen mukana olisi hyvä asia, mutta ei oikein taida toimia toimituksellisessa toiminnassa.

Onko jotain erityistä syytä miksi ei? Muu kuin siis käytössä olevien julkaisujärjestelmien kankeus.

Posted by: Zache at 06.10.07 10:41

Oikeastaan epäilyyni on kaksi syytä eli juuri tuo käytettyjen julkaisujärjestelmien toimintalogiikka (julkaisemista ei tehdä wiki-tyylisillä välineillä, vaikka sekin toki olisi mahdollista) sekä sitten ihan toimituksen toimintatavat. Jos toimittiajien ja toimituksen pitäisi ryhtyä julkaisemaan juttuja siten, että muutoshistoria tulisi näkyväksi, olisi kaiketi myös toimittamisen tapaa ja ajatusta reivattava uuteen suuntaan. Se ei välttämättä olisi edes huono asia.

Posted by: Vaiheinen at 06.10.07 18:54

Minusta muutoshistorian roikottaminen mukana ja jokaisen muokkauksen luetteleminen erikseen olisi paitsi työlästä, myös useimmissa tapauksissa tarpeetonta lukijankin kannalta. Ainakin meillä HS.fi:ssä vähintään kerran päivitettyjä uutisia on jo enemmän kuin sellaisia, joihin ei palata ollenkaan.
Online-uutisen luonteeseen ja vahvuuksiin kuuluu, että se muuttuu.Toisinaan uutisessa kuvattu tapahtuma on vasta käynnissä. Todella usein juttua täydennetään uusilla tiedoilla. Päivitysaika toki tällöin aina lisätään.

Varsinaisista korjauksista useimmin siivotaan pois kirjoitusvirheitä. Tai muita pienempiä typeryyksiä tyyliin tekemäni otsikko jossain välissä, "Mereen valui 300 metriä öljyä". En usko, että lukijalle on muuten kuin huumorimielessä hirveästi iloa siitä, että erikseen kerrotaan metrien muuntamisesta takaisin litroiksi.

Vakavammat oikaistavat virheet ovat asia erikseen, ja ne pitää mielestäni kyllä verkossakin korjata näkyvästi ja omat virheet tunnustaen. Mutta, ei tähänkään uutisjutussa mitään erillistä versiohistoriaa tarvita. Kyllä verkossa voi kirjoittaa samaan tapaan auki kuin paperilehdessäkin, että "toisin kuin aiemmin kerroimme" ja vielä lisätä että mistä kömmähdys johtui. Virheen korjaaminen alkuperäiseen juttupohjaan on oikeastaan erillistä oikaisua parempi ratkaisu.

Mutta tosiaan, se miten tiedon uutisen virheellisyydestä saisi välitettyä kaikkialle missä uutinen on jo ehtinyt herättää keskustelua, onkin sitten ongelma erikseen. Siihen kun keksisikin nokkelan vastauksen. Ja kyllä niitä luutuneita ajattelutapoja tässä asiassa tosiaan sietäisi muuttaa jokseenkin jokaisessa toimituksessa. On liian helppoa ajatella, että sitä olisi vastuussa julkaisemistaan tiedoista vain omilla turvallisilla sivuillaan eikä kaikkialla verkossa. Pelottavaa, mutta jännittävää myös.

Posted by: Maija Aalto at 08.10.07 10:22

Kommentti Maija Aallolle:

Meillä on Tietokoneen web-toimituksessa pidetty hyvänä lukijan palveluna sitä, että korjatuista virheistä kerrotaan. Typoista ei tule erikseen korjausmerkintää, mutta virheellisiä tietoja korjatessa merkintä pitäisi aina olla.

Minusta HS.fi:ssä on tehty joitain todella outoja ratkaisuja, kun aivan selviä journalistisia mokia on vain lakaistu maton alle päivittämällä uutista kertomatta asiasta mitenkään.

Osa noista on myös heikentänyt HS:n luotettavuutta tiedotusvälineenä. Esimerkiksi se "neekeri-tapaus", jossa poliisin siteeratut lainaukset kummasti muuttuivat uutisen julkaisun jälkeen.

Posted by: Tero Lehto at 08.10.07 23:34

Minusta muutoshistorian roikottaminen mukana ja jokaisen muokkauksen luetteleminen erikseen olisi paitsi työlästä, myös useimmissa tapauksissa tarpeetonta lukijankin kannalta.

Eihän se työlästä ole jos julkaisujärjestelmä itsessään seuraa muutoksia eikä kirjoittajan tarvitse kommentoida muutoksia kuin halutessaan.

Lukijan kannalta järjestelmä voi toimia niin, että uutisessa on ilmoitus muuttumisesta, jos se on muuttunut edellisen lukukerran jälkeen ja siinä nappi "näytä erot tämän version ja edellisen lukukerran version välillä" sekä mahdollisuus selata koko muutoshistoriaa.

Posted by: Zache at 09.10.07 12:01

Niin, kyllä sitä meilläkin pidetään hyvänä palveluna. Tätähän minä juuri yritin sanoa; että vakavammat oikaistavat virheet pitää korjata siten, että uutisesta näkyy myös se, että olemme mokanneet aiemmin.

Tuota mainitsemaasi tapausta en itse asiassa tiedä, ja kyllä, varmasti typeryyksiä on tässäkin asiassa tehty meillä niin kuin muuallakin. Mutta periaate on tosiaan se, että oikaisua vaativia hölmähdyksiä ei saisi alkaa peitellä.

(Ja sitten toimituksessa on vielä lisäksi joitain pölvästejä niin kuin minä, jotka menevät vielä erikseen tilittämään tekemistään virheistä blogiinsa. Ihan siltä varalta, että lukijoistamme joku ei olisi vielä ehtinyt huomata, että täällä on taas joku blondi työvuorossa.)

Posted by: Maija Aalto at 09.10.07 12:08

Toimitusjärjestelmä (ainakin Doris) tekee jokaisesta blondin. Se on sen tehtävä. Siis toimitusjärjestelmän.

Posted by: Kari Haakana at 09.10.07 15:45

Joo, toimitusjärjestelmä. Kaikki on sen syytä.

Esimerkiksi eilen meillä paha toimitusjärjestelmä siirsi uutisen Tiktakin kiertueesta viihteen lisäksi politiikan osastolle. Minun pienillä blondinsormillani ei ole ollenkaan osuutta asiaan.

Posted by: Maija Aalto at 10.10.07 11:35

Tiktakhan on poliittinen bändi. Kuunnellaan niitä sanoituksia herkällä korvalla siellä!

Posted by: Kari Haakana at 10.10.07 19:34

"Toisekseen päätöksessä ei kerrota, mikä olisi oikea tapa korjata uutinen. Tämä on vaivannut minua useasti: kun uusista korjatan tai täsmennetään, pitäisikö siitä kertoa lukijoille jotenkin. Ja jos pitäisi, niin millä tarkkuudella? Riittääkö pelkän aikaleiman yhteyteen pantu maininta päivitysjasta vai pitäisikö kertoa, mitä on päivitetty ja miksi?"

Minä jo vuonna kivi ja saksi otin auki tekstin, iskin siihen päiväyksen, ja kirjoitin vain perään sen paremman tiedon.

Posted by: Roh at 15.10.07 15:01

Post a comment




Remember Me?

(you may use HTML tags for style)