« Metro maksaa bloggaajille | Main | DIY 2.0 - koottuja linkkejä »

elokuu 15, 2007

"Miksi sanomalehdet ovat kusessa"

Silicon Alley Insider -blogin Henry Blodget on lyönyt New York Timesin luvut Exceliin (tai siis oikeastaan Googlen taulukkolaskimeen) ja ryhtynyt laskemaan, mitä tapahtuisi, jos NYT lopettaisi paperilehden julkaisemisen ja siirtyisi pelkästään web-julkaisuun.

Tulokset näyttävät karmeilta
. Liikevaihto laskisi lähes puoleen nykyisestä ja tulos ennen veroja ja vähennyksiä romahtaisi nykyisestä 118 miljoonasta dollarista 64 miljoonaa tappiolle. Toimittajia pistettäisiin pihalle satamäärin, vaikka tuotantopuolelta olisi jo potkittu kaikki painamiseen ja jakeluun liittyvät työntekijät ulos.

Tällaisia laskelmia pyöritellään tällä hetkellä takuuvarmasti kaikkien suurten päivittäislehtien Exceleissä. Kaikissa niissä toljotellaan suu mutrussa erityisesti yhtä riviä: sitä, jossa arvioidaan kuinka suuri osa printtiversion mainostuotoista saadaan siirrettyä onlinepuolelle. Blodgetin laskelmassa siirretyksi saadaan 25 prosenttia. En osaa sanoa, onko tuokin luku turhan optimistinen.

EDIT: Yllätytte valtavasti, kun kerron, että Lindholm on eri mieltä kanssani.

Posted by Kari at 15.08.07 11:11

Comments

Virtual Economics -blogin Seamus McCauley pyrkii kumoamaan Blodgettin teesin neljällä argumentillaan. Siitä ovatko nämä argumentit vakuuttavia voi tietenkin olla montaa mieltä (linkki postaukseen löytyy täältä).

Posted by: Otto at 15.08.07 21:55

Itse en lukenut Blodgettin kirjoitusta niin, että hän advokoisi tai edes ennustaisi printin kuolemaa. Kysymys on nähdäkseni siitä, että hän yrittää näyttää, miten riippuvainen printtimedia on mainonnasta (ylläri!) ja miten huonosti se on tähän saakka pystynyt tuomaan printtimainostajiaan verkkopalveluihinsa.

Joka tapauksessa on totta, kuten Lindholm ja McCauley kirjoittavat, että monilla markkinoilla sanomalehdillä menee huomattavasti paremmin kuin Yhdysvalloissa. USA:n tilanteesta tehtyjä analyyseja ei voi sellaisenaan siirtää Suomeen. Edellä kuvattu perusongelma on kuitenkin uskoakseni sama niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin.

Oton kommentoitu tiivistelmä McCauleyn kirjoituksesta kannattaa lukea.

Posted by: Kari Haakana at 15.08.07 22:49

Levikintarkastuksen historiikkiä tutkimalla on kiinnostavaa havaita, että jotkut sanomalehdet ovat 2000-luvulla jopa nostaneet levikkiään.

Esimerkiksi Aamulehti vuoden 2001 reilusta 135 000:sta viime vuoden reiluun tarkistettuun 183258:n levikkiin. Onko Tampereella vahva yhteisöhenki? Tarjoaako lehti nuorille kaupunkilaisille sopivaa tilaustapaa? Onko hinta laskenut?

Meinasin hakea 10 suurimman tilattavan sanomalehden LT-levikit 10 vuoden ajalta, mutta niitä ei näytä löytyvän useimmista lehdistä kuin vuoteen 2001. Siispä tein kuuden isoimman osalta 2000-luvun taulukon: http://lehto.net/temp/sanomalehtilevikkeja.xls . Joku ammatikseen tällaisia tekevä olisi tehnyt hienomman, tiedän kyllä.

Kun Hesari kuitenkin tuntuu olevan kiinnostavin esimerkki, katselin sitä lähempää. Levikki näyttää laskeneen noin 1,1 prosentin vuosivauhtia. Vielä 10 vuotta sitten (1997) levikki näytti olleen reilut 472 000, ja vuonna 1992 lähes 487 000. Nämä siis hain uutisista ja vuosikertomuksista, en löytänyt LT-sivuilta.

Jos Hesarin levikin lasku jatkuu lineaarisena, se alittaa 400 000:n rajan joskus vuonna 2012, ja vuonna 2025 levikki olisi pudonnut noin 345 000:een. Tosin tuolloin eletään jo aivan eri aikaa ja maailmaa, eikä lineaarinen lasku taida kertoa oikein mitään. Silloin nykyisistä irc-galleria- ja Youtube-sukupolven teinistä on tullut jo kolmekymppisiä.

Posted by: Tero Lehto at 16.08.07 07:04

Kaikenlaisia numeroitahan saa pyöritellä, mutta onpa älytön olettama ja älytön laskelma, joka irrottaa sanomalehden printin ja netin toisistaan vaikka kyse on samasta mediasta. Tällainen laskelma ei kerro mitään senkään vuoksi, että - kuten niin monta kertaa on vaikka missä kerrottu - todellinen sanomalehtien liiketoiminnan ydinkysymys on se, pystyvätkö ne luomaan sellaisen nettipalvelun, jonka mainostulot ovat niin suuret että ne korvaavat tai ylittävät printin mainostulojen paikalleenjäämisen tai vähenemisen niin hyvin, että mediayhtiöt pystyvät säilyttämään nykyisenkaltaisen korkean tuloksentekokykynsä.

Tero. Lisääpä laskelmaan samalta ajalta noiden lehtien levikkialueella tapahtunut väestönkasvu, niin ei Aamulehtikään taida enää näyttää kasvalta lehdeltä suhteessa väkilukuun.

Ja vielä yksi asia. Kun Nokia tarkistaa kustannuksiaan ja irtisanoo työntekijöitään reagoidakseen muuttuvaan markkinatilanteeseen ja säilyttääkseen erinomaisen tuloksentekokyvyn, kukaan ei sano että Nokialla menee huonosti. Kun mediayritys tekee saman, sillä menee jostain kumman syystä todella huonosti - monilla sanomalehdillä menee muuten Yhdysvalloissakin edelleen hyvin liiketoiminnallisesti. Tämä siis yhtään väheksymättä median murrosta ja sen mukanaan tuomia todellisia uhkia sanomalehdille. Nämä uhat eivät kuitenkaan sanomalehtiä vie vaikeuksiin ja tapa, vaan lehtien omistajien, johdon ja työntekijöiden kyvyttömyys reagoida muutokseen ja kehittää lehteä ajassa mukana on asia, joka vie tuhoon.

Suurin osa sanomalehdistä voi muuten hyvin vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Ja niillä kaikilla on hyvä ja menestyvä nettipalvelu.

Posted by: Matti Lintulahti at 16.08.07 13:29

Kyllä ne mainostajat tänne nettiin tulevat ja ISOLLA rahalla.

Syy-seurausketju on aika selvä, ja me elämme vain poikkeuksellista "muutosvitkan" aikaa. Yleisö ja mediankulutus siirtyvät jatkossakin netin suuntaan. Maailmanhistoria ei tunne mediaa, jossa yleisö olisi kovin pitkään ollut laumoittain paikalla ilman, että mainostajat huomaavat ja hyödyntävät tilanteen.

Nämä alkuvuodet kustantajilta kysytään kahta viisautta: kykyä rakentaa verkkopalveluita ihmisiä, ei mainostajia ajatellen ja (vähän ristiriitaisesti edellisen kanssa) pitää pakolliset odottelutappiot kurissa. Taitavimmat osaavat tietysti pitää koko homman plussalla ja yleisön tyytyväisenä samaan aikaan.

Mutta sanomalehdissäkin pitää osata "kirahvoitua" eli etsiä entistä ahkerammin oman median erikoisvahvuuksia ja korostaa niitä. Tällä varmistetaan, että printtilehti pysyy kilpailukykyisenä mediana.

Aina vedotaan siihen, ettei mikään uusi media ole tappanut vanhempia medioita. Eipä niin, mutta kirahvoitumista on kyllä harrastettu rajuina muutoksina sisällöissä. Esimerkkinä se, miten television tulo tappoi massaviihteen nimeltä radiokuunnelma.

Posted by: Petteri Numminen at 16.08.07 21:33

Mistä tulikin mieleeni paras kuuntelemani radiokuunnelma eli Ylen 80-luvulla tekemä versio Linnunradan käsikirjasta liftareille. Ei massaviihdettä vaan kohderyhmäviihdettä.

Siinä oli kykyä rakentaa mediasisältöä ihmisiä varten. Siinäpä se median menestymisen ydin välineestä riippumatta.

Posted by: Matti Lintulahti at 16.08.07 22:34

Toisaalta Blodgetin laskelmia voidaan tulkita myös niin, että nettipuolella mainonnasta maksettava hinta on edelleen murto-osa siitä, mitä printtipuolella mainostajat ovat valmiita maksamaan.

Ja tämä näkyy vastaavasti tuotantokuluissa (eli pääasiassa henkilöstön/toimittajien palkoissa), eli kärjistettynä, uutistoimintaan, jne toimituslähtöiseen toimintaan keskittyneen nettimedian mainostuloilla ei voitaisi mitenkään maksaa sellaisia palkkoja, joita printtipuolen toimittajat tienaavat.

Kuten muutama edellinenkin kommentti vihjaa, uskon, että tämä hintaepätasapaino tulee muuttumaan oleellisesti lähivuosina. Toki kilpailua verkossa on enemmän, koska aloituskustannukset uudelle sivustolle ovat käytännössä nollissa, kun taas sanomalehteä ei nykypäivänäkään ihan opintotuella aleta pyörittämään (ja netissä mainontaa ei välttämättä tarvita, joskus riittää pelkkä hakukoneliikenne, kun taas printissä tieto -- jos puhutaan maksullisista lehdistä -- julkaisun olemassaolosta on pakko saada jotenkin kuluttajille).

Posted by: Petteri Pyyny at 18.08.07 12:30

Minulla on sellainen tuntuma, että alihankintana teetetty eli freelancereiltä ostettu toimittajatyö lisääntyy aika merkittävästi siellä, missä on nyt paljon kuukausipalkkaista henkilökuntaa. Noin on erityisesti sanomalehdissä.

Työ tuskin loppuu tai välttämättä vähenee, mutta sitä halutaan ostaa joustavammin lehteen ja webiin, tai siis molempiin nopealla aikataululla.

Monille tuo merkinnee ansiotason laskua ja yrittäjämäistä riskiä, mutta voi se merkitä myös nykyistä parempaa ansiotasoa.

Ajan kanssa ja huolella tehty tutkiva journalismi varmasti kärsii, jos tämä toteutuu.

Posted by: Tero Lehto at 19.08.07 15:42

Post a comment




Remember Me?

(you may use HTML tags for style)