« Toimittaja skandaalien kimpussa | Main | Vanha media iskee puun takaa - ja törmää samaan puuhun »

elokuu 02, 2007

Aikakauslehdet ja netti, edelleen

Matti Lintulahti siirtyi A-lehdistä Suomen Lehtiyhtymään. A-lehdet on perinteinen aikakauslehtikustantaja, Suomen Lehtiyhtymä taas on kaupunkilehtien kustantaja. Matin nimike Lehtiyhtymässä on "sähköisen liiketoiminnan kehityspäällikkö".

Kyse on toki vain yhden ihmisen urasiirrosta, mutta silti olen taipuvainen pitämään tätä asiaa kuvaavana. Aikakauslehdet eivät noin kokonaisuutena älyä nettiä mahdollisuutena samalla tavalla kuin sanomalehdet. Suurin osa aikakauslehdistä katsoo nettiä hyvin kapeasti jo kerran lehteen painetun aineiston toissijaisena jakelutienä, jonne tuupataan kömpelöitä näköislehtiä, joista kukaan ei ole kiinnostunut. Tilanne on siis sama kuin sanomalehdillä joskus seitsemän vuotta sitten.

TNS Gallupin Top 50 -listalla on tällä hetkellä vain kolme (3) aikakauslehteä: Seiska, Mikrobitti (MBnet) ja Demi. Sellaiset satojentuhansien levikkejä pyörittävät aikakauslehdet kuin ET-lehti, Apu, Seura, Kotivinkki, Me Naiset ja Tekniikan Maailma (!) ovat nettikäyttäjäluvuiltaan korkeintaan kääpiöitä. Radio, televisio ja suuret päivittäislehdet ovat vääntäneet itsensä monessa tapauksessa kärkeen tai kärjen tuntumaan, mutta aikakauslehdet nilkuttavat.

Sanomalehdillä herääminen tapahtui pakon edessä, kun verkon uutiskilpailu alkoi syödä lehtien perinteistä vahvuutta. Toivottavasti aikakauslehdet heräävät ennen kuin on liian myöhäistä.

Asiasta lisää:

Mattias Erkkilä: Mikä jäävuori?
Olli Sulopuisto: Juha Seppälä murskaa myyttejä
Australian IAB: Magazines and online the “perfect pair”

Tämä kirjoitus on olennaisilta osiltaan uusinta syyskuulta 2006.

Posted by Kari at 02.08.07 12:56

Comments

Totta. Mutta missähän vaiheessa nämä aikakausilehtien puhelinmyyjät siirtyvät netin puolelle sähköpostimyyjiksi. Spammibotitkin alkaisivat tienata rahaa "laillisesti"...

Posted by: Timo at 02.08.07 13:56

Mikäli historiasta voidaan jotain oppia, niin voit julkaista saman postauksen vuoden päästä uudestaan. Mikään ei tule muuttumaan, niin kauan kuin lehtien palkkalistoilla on printtijääriä tai muuten vain muutosvastarintaan taipuvaisia monomaanikkoja.

Ja onhan niin, että aikakauslehtien lukijakunnassa taitaa olla niin paljon vanhempaa kansanosaa, että nettiin ei kannata panostaa (tai siis luulen, että noin siellä ajatellaan). On varmaan totta viellä 10 vuotta, mutta sitten alkaa se "luonnollinen poistuma" lukijakunnan riveissä ja seuraukset sen mukaisia lehtien levikeissä.

Saa sitten nähdä mitä uusi Uusi Suomi tai joku muu saa aikaiseksi kentällä. En muuten muista milloin olisi lukenut jonkun jutun Seurasta tai Avusta. Selailen ne duunissa ja yleensä tajuan juttujen olevan melkein samoja kuin 20 vuotta sitten.

Posted by: Schizo-Janne at 02.08.07 17:57

Ensin TNS Metrix -luvuista. Myös monet pienet sanomalehdet panostavat huomattavan vähän verkkopalveluihinsa, katsokaapa vaikka Kainuun Sanomien, Lapin Kansan tai Pohjolan Sanomien viikkokävijämääriä.

En tiedä ovatko Google Analytics ja TNS Metrix yhtään vertailukelpoisia, mutta sikäli kuin pitää, minusta on kiinnostavaa, että yksityisellä blogillani on enemmän kävijöitä kuin monilla pienillä aikakaus- ja sanomalehdillä.

Schizo-Janne kommentoi:
"Ja onhan niin, että aikakauslehtien lukijakunnassa taitaa olla niin paljon vanhempaa kansanosaa, että nettiin ei kannata panostaa (tai siis luulen, että noin siellä ajatellaan)."

En usko, että aikakauslehtitaloissa on enää tuosta kyse. Näitä asioita toki kysytään lukijoilta ja tutkitaan muutenkin.

Kyse on nähdäkseni siitä, ettei ole löytynyt mallia, jolla paperilehden arvokkaat (mainokset + tilaajamaksut) lukijat kääntyisivät mainostuloiksi webissä.

Ymmärtääkseni nämä koti-, naisten- ja viihdelehdet ovat enemmän sohvalla makaavien rentoa ajanvietettä kuin tiukkaa tiedonhankintaa, enkä oikein tiedä kannattaako tai voiko noita ihmisiä siirtää nettiin.

Sitä olen kyllä ihmetellyt, etteivät naistenlehdet tarjoa edes yhdessä jotain yhteisöpalvelua verkossa, jossa voi jakaa mielipiteitä, ruokareseptejä (auts, klisee), ravintolavinkkejä ja muuta kivaa. Minusta ainakin olisi kiva saada Glorian Ruoka & Viinin reseptit ja vastaavat netistä.

Lisäksi perinteisten aikakauslehtien toimituksista puuttuu myös osaaminen siitä mitä verkoissa voisi tehdä tai miten näitä juttuja teetätetään. Ei riitä, että konsernissa on teoriassa joku digimediayksikkö, jos se ei ole aktiivinen ja osaa lähestyä lehtiä houkuttelevilla ehdotuksilla.

Posted by: Tero Lehto at 03.08.07 01:30

Enste: paikallislehtien ja jopa maakunnan ykköslehtien tilanne on vähän erilainen kuin suurten valtakunnallisten lehtien. Paikallista (uutis)materiaalia on verkossa tarjolla huomattavasti vähemmän kuin yleisuutisia. Ei kilpailua, ei erityistä syytä panostaa.

Mutta sitten tämä: "koti-, naisten- ja viihdelehdet ovat enemmän sohvalla makaavien rentoa ajanvietettä kuin tiukkaa tiedonhankintaa, enkä oikein tiedä kannattaako tai voiko noita ihmisiä siirtää nettiin".

Voi olla että ei kannata, mutta kyse ei olekaan tästä. Eihän Ilta-Sanomien web-palvelussa, Irc-galleriassa, Suomi24:ssä tai Riemurasiassa ole kysymys tiukasta tiedonhankinnasta, eihän? Eivätkö ne ole enemmän rentoa ajanvietettä, eivätkö? Miksi aikakauslehdet siirrä rentoon ajanvietteeseen luotuja brändejään myös verkkoon?

No, tuossa viimeisessä kappaleessaan Tero vastaa kysymyksen: me ei vaan osata.

Posted by: Kari Haakana at 03.08.07 10:55

Tero Lehto kommentoi:
[i]Ymmärtääkseni nämä koti-, naisten- ja viihdelehdet ovat enemmän sohvalla makaavien rentoa ajanvietettä kuin tiukkaa tiedonhankintaa, enkä oikein tiedä kannattaako tai voiko noita ihmisiä siirtää nettiin.[/i]

Samaa mieltä, tuskin voi ja tuskin kannattaa. Mutta siksipä onkin sitä ihmeellisempää, mikseivät ko. lehdet tee mitään verkossa. Verkko ei ole aikakauslehdille uhka kuten sanomalehdille [ainakaan vielä], ne aina sanovat, mutta suuri mahdollisuus se varmaan olisi?

Itsekään en vaihtaisi rentoa sohvalla loikoilua laadukkaan naistenlehden parissa tietokoneen ääressä istumiseen, joten tilaukseni ei ole uhattuna. Mutta lehti voisi tarjota verkossa paljon sellaista, mitä paperilla ei, esim. juuri Tero Lehdon mainitsemaa yhteisöllisyyttä: keskustelua, vinkkien ja mielipiteiden jakoa, lisää kuvia, toisten lukijoiden (mahdollisesti myös toimituksen asiantuntijan) neuvoja omiin kysymyksiin, uusia tuttavuuksia, ajanvietettä jne. jne. Tällaista palvelua varmaan käyttäisin, ja verkossahan jonkinlaisena nyrkkisääntönä lienee, että jos saat kävijöitä, voit saada myös (jossakin muodossa) mainostuloja.

Esim. Vauva-lehden saitin kävijämäärät osoittavat, että aikakauslehden kohderyhmän voi hyvin tavoittaa myös netissä, ja tarjota heille siellä sellaista (esim. keskustelua), mitä printissä ei. Ja tuskin tämä lisäpalvelu printin tuloista on pois? Lisää bränditietoisuutta lukijoiden keskuudessa ja tuo extra-mainostuloja webistä.

Posted by: Kaisa at 03.08.07 11:53

Täsmälleen noin, Kaisa.

Hyviä esimerkkejä löytyy kyllä. Naistenlehtipuolella jo ruotsalaisen Amelian web-palvelu (http://www.amelia.se) on jo ihan ok, vaikka ei siinäkään mitään ihmeellistä uutta sinänsä ole. Onpahan kuitenkin suhteellisen aktiivinen keskustelupalsta, toimituksen blogeja, lukijoiden blogeja ja tärppejä uusimman lehden sisällöstä. Nippelilehtien puolelta esimerkiksi Make (http://www.makezine.com) on mielestäni mainio esikuva minkä tahansa lehden web-palvelulle.

Ja Suomesta ottaisin listalle Parnasson. Vähillä resursseilla toteutettu web-palvelu, joka on lehtensä näköinen ja päivittyy tiuhaan.

Posted by: Kari Haakana at 03.08.07 12:37

Kaisa kirjoitti kirjoitti:
"Mutta siksipä onkin sitä ihmeellisempää, mikseivät ko. lehdet tee mitään verkossa. Verkko ei ole aikakauslehdille uhka kuten sanomalehdille [ainakaan vielä], ne aina sanovat, mutta suuri mahdollisuus se varmaan olisi?"

Tuossa puhuttaisiin sitten erilaisista yhteisöpalveluista ja vastaavista, joita eivät ole kovin monet muutkaan suomalaiset osanneet rakentaa.

IRC-Galleria vetää nuorisoa, mutta muuten monet suosituimmat sivustot tuntuvat nekin olevan ulkomaisia, esimerkiksi Blogger, Flickr, Google (.fi/com), YouTube jne.

Ei ole ihme, ettei naistenlehdissä osata rakentaa nettipalveluita. Mistä heille sellainen osaaminen olisi tullut?

Posted by: Tero Lehto at 04.08.07 16:28

Ei ole ihme, ettei naistenlehdissä osata rakentaa nettipalveluita. Mistä heille sellainen osaaminen olisi tullut?

Jaa. Jostakin taivaista tällainen taito on kuitenkin pudonnut Vauvaan, Demiin ja Seiskaan (okei, Seiska ei ehkä ihan määritelmällisesti ole naistenlehti).

Posted by: Kari Haakana at 06.08.07 10:29

Post a comment




Remember Me?

(you may use HTML tags for style)