« Kommenttipalstan harvinaisimmat sanat ovat... | Main | Uusi Suomi, tosiaan »
toukokuu 23, 2007
Yllättävä uutinen
Eli ei. Digitoday referoi Taloustutkimuksen, Dagmarin ja Hasan&Partnersin tekemää tutkimusta (kai), jonka mukaan näköislehdet eivät kiinnosta ketään.
No ylläri. Näköislehdet ovat kauniisti sanottuna syvältä. Ainoa syy niiden tekemiseen on, että ne saadan kätevästi tehtyä jo olemassa olemasta kamasta (eli painoon lähtevästä PDF:stä). Kaikilta muilta osin näköislehdet ovat joutavanpäiväinen väärinymmärrys, jota kukaan (yleisö, mainostajat, lehtien tekijät) ei kaipaa.
Lehti on lehti, web-palvelu on web-palvelu. Näköislehti on kauhea sekasikiö, joka yleensä onnistuu sekoittamaan kummankin huonot puolet. Näköislehtien sisältö ei löydy hakukoneilla, näköislehtien artikkeleihin ei voi linkata, näköislehtien käyttäminen vaatii tietynlaista laite/ohjelma-yhdistelmää, näköislehtien navigaatio suugaa kuin Kärppien maalivahti... lista jatkuu ja jatkuu.
Ja kun valittamaan ryhdyin: voisitteko te siellä Dagmarissa/Taloustutkimuksessa/Hasan&Partnersilla julkaista tästä tutkimuksestanne edes pääkohdat sisältävän tiedotteen? Tai edes kertoa, että tällainen tutkimus on nyt tehty? Katsoin kaikkien epäiltyjen saitit, mutta tästä tutkimuksesta ei löytynyt yhtään mitään. Erityispojot annan Hasan&Partnersille tyylikkäästä web-toteutuksesta noin ylipäätään. Vähän kuin puhelimeen vastattaisiin sanomalla "niin?".
Erityisen hupaisalta näiden firmojen webbitoiminta vaikuttaa, kun Taloustutkimuksen toimitusjohtaja ja Dagmarin suunnittelujohtaja Marmaissa hehkuttavat, että "jos haluaa tehdä markkinointiviestintää verkossa, interaktiivisuus on se koukku, johon ihmiset tarttuvat". Omien yhtiöiden osalta (markkinointi)viestinnän kanssa ei sitten näytä olevan niin väliä.
Posted by Kari at 23.05.07 11:24
Comments
Äh. Kunnes pääsin postauksessasi itse asiaan asti olin onnistunut lukemaan Digitodayn uutisesta sanan "luotettavuus" säännönmukaisesti "luettavuus". Enkä ihan tajunnut, miksi tämmöinen tutkimustulos olisi yhtäkkiä niin kovin kummallinen. Tiedä sitten kenen tai minkä luettavuudessa on vikaa.
Posted by: Veera at 23.05.07 12:29
Suutarin lapsilla ei ole kenkiä suussa.
Posted by: Kumppari at 23.05.07 12:34
Näköislehdet kai ymmärtääkseni myös lisäävät lehtien mainostuloja, siksi kai niitä myös harrastetaan.
"Näköislehtien sisältö ei löydy hakukoneilla"
Vaan joku päivä takaperin löytyikin. Etsin tietoa A Book About Helsinki -valokuvateoksesta tietoa ja yksi linkki Guuglesta johti Presson (muistaakseni) näköislehteen. Jopa oikealle aukeamalle.
http://www.google.fi/search?q=%22a+book+about+helsinki%22&btnG=Search
Yllätyin. Mutta muuten kyllä komppaan mielipiteitäsi sekasikiöstä.
Posted by: pni at 23.05.07 13:46
Veera: tomeitou, tomaatou.
Posted by: Kari Haakana at 23.05.07 13:53
"Kaikilta muilta osin näköislehdet ovat joutavanpäiväinen väärinymmärrys, jota kukaan (yleisö, mainostajat, lehtien tekijät) ei kaipaa."
Niitä lukevat tuhannet ulkosuomalaiset, ja pidempi aikaiset ulkomaanmatkaajat.
Siinä se ainut merkitys onkin, lehteä ei tarvitse päivätolkulla venata – jossain vi*** Oregonissa.
Posted by: Roh at 23.05.07 14:19
Pni: eivät ne ainakaan tällä hetkellä millään tavalla lisää mainostuloja. Näköislehtien vaikutus levikkiin on todella pieni, hädin tuskin tilastoissa näkyvä, joten eivät ne kummoista argumenttia mainosmyyntiin tai -hinnoitteluun tuo.
Roh: nuo ulkosuomalaiset ovat kieltämättä ainoa järkeenkäypä syy. Jotta homma toimisi oikein, pitäisi näköislehtien tilaus erillisenä tuotteena olla mahdollista. Yleensä ei ole ja siihen (osa)syynä taas on se, että näköislehtien menekki on niin pieni. Ja näköislehtien suosiota syö tietysti se, että tärkeimmät (uutis)lehdet julkaisevat jo suurimman osan sisältöään netissä html-muodossa.
Posted by: Kari Haakana at 23.05.07 14:26
Viime vuoden ulkosuomalaisena viettäessäni luin kyllä ihan tavallista verkkohesaria.
Näköislehteä olen käyttänyt ainoastaan halutessani varta vahden nähdä mainoksia, etenkin vaalien alla. Printtimainokset ovat ajoittain hienoja, verkkobannerit hyvin harvoin.
Posted by: PA at 23.05.07 15:11
Kari:
"Jotta homma toimisi oikein, pitäisi näköislehtien tilaus erillisenä tuotteena olla mahdollista."
Eikös se HS:llä ole mahdollista,
hs.fi/valitsetuote/
Ja en mä ainakaan muita kaipaisi, ole kaivannut ulkomailla ollessa.
Mutta totta on, että tavan hs.fi on helppolukuisempi - ja varmaan aivan riittävä (en mie natokiimaisia tai muuten vain putkinäköisiä pääkirjoituksia ja kolumneja ainakaan jää kaipaamaan)
Posted by: Roh at 23.05.07 16:21
Toivottavasti kukaan ei ennen tätä tutkimusta oikeasti luullut, että näköislehdet olisivat "kuumaa kamaa".
Minusta näköislehdillä on kuitenkin oma arvonsa, vaikkakin pieni sellainen. Näköislehti on helppo ja edullinen tapa arkistointiin.
Posted by: Miikka Leinonen at 23.05.07 16:43
Osittainhan epäkäytännöllinen, hitaasti ladattava pdf-näköislehti nimenomaan sanattomasti viestii, ettei toimi webissä, osta paperia.
Posted by: Roh at 23.05.07 16:57
..näköislehtien navigaatio suugaa kuin Kärppien maalivahti...
http://www.jatkoaika.com/smliiga.php?sivu=uutiset&id=6929
---
Käytin taannoin ihan vartavasten HS:n näköislehteä etsiessäni kuvaa jonka muistin nähneeni printtilehdessä. Tämmöiseen visuaalisin perustein suoritettavaan etsintään näköislehti on ok.
Muuten sitä ei juuri tarvitse - tavisverkkoversio on niin pal sukkelampi.
Posted by: Pastori at 23.05.07 17:30
Maksullista näköislehteä lukee vielä harvempi: erään suuren maakuntalehden näköisversiolla oli jokin aika sitten tilaajia 150.
Näköislehdistä Digipaper (www.digipaper.fi) on melko edullinen, muutama kymppi kuussa plus muutama kymppi per numero tai jotain muuta yhtä nimellistä, ja tulee suoraan sivu-pdf:istä. Käyttäjinä esimerksi Presso ja IS.
Doris-toimitusjärjestelmään perustuva ePaper näyttää kokonaiset sivut kuvana ja yksittäiset jutut niitä klikattaessa html-dokumenttina. Se julkaisee itse itsensä käsin koskematta, mutta perustamiskulut ja lisenssihinnat lienevät järjettömän suolaiset.
Posted by: Pavosen Heska at 23.05.07 22:37
Presson koko ja taitto on tehnyt siitä ihan mukavan selaitavan näköislehtenäkin... Niin no, ilmaiseen tuoppiin ei tule syljettyä vaikka olisikin Lapin Kultaa.
Posted by: erkka at 24.05.07 01:55
Itselläni ainakin on tullut tarve joskus näköislehdelle, mutta useimpien tekniset ongelmat ovat rajanneet minut pois maksavista asiakkaista. Esimerkiksi vähän aikaa sitten pohdin, että minkälaisen uuden näytön hommaan itselleni. Noh, ennen tilausta selailin eri keskustelupalstojen asiaa koskevia säikeitä ja yhdellä niistä joku oli ystävällisesti ilmoittanut, että eräs suomalainen hifi- ja tietokonelehden sekoitus on arvostellut juurikin semmoisia näyttöjä, jotka kiinnostaisivat itseäni.
Takaisin asiaan; olisin siis halunnut lukea yhden artikkelin kyseisestä lehdestä ja olisin ilomielin maksanut sen muutaman hassun euron hinnankin siitä lehdestä. Sitten kun kokeilin testilehteä, niin tuli havaittua, että kyseinen "näköislehti" pyöritetään jonkun Flash-kikkareen avulla näkyviin perinteisen PDF:n asemasta. Ja tuo järjestelmä oli ihan järjettömän hidas omalla koneellani, joka ei kyllä uusi ole muttei ihan historiallistakaan tavaraa.
Toki tässä tarkoituksena on luultavasti estää minua levittämästä lehteä eteenpäin muille, mutta samainen lehti jakaa kuitenkin normaalitilaajilleen artikkeleita yksitellen PDF-muodossa.
Siinäpä jäi sitten ostamatta, sain artikkelin näkyville muuta kautta sitten. Asiaa yleisesti miettien en kyllä alkaisi lehtimuotoista lehteä lueskelemaan minään näköisjulkaisuna, mutta yksittäisiä artikkeleita voisi hyvinkin lukea, kunhan ne olisivat edes jotenkin järkevästi hinnoiteltuja ja toteutettuja.
Omasta mielestäni itse idea ei aja käyttäjiä pois vaan se, että millä tavalla asia on teknisesti toteutettu. Sama asia on myös osittain nähtävissä nykyisten DRM-järjestelmien kanssa. On nähtävissä, että jopa kuuliaiset ja lakia kunnioittavat asiakkaat ovat kokeneet "uuden ja hienon, maailmaa parantavan ja lisäominaisuuksia tuovan" DRM:n enemmänkin haitaksi kuin hyödyksi. Joillakin on tietokoneita mennyt solmuun, toisilla levy ei toimikkaan auton CD-soittimessa tai jotain muuta yhtä hienoa.
Eipä tässä muuta tällä kertaa. Kiitoksia hyvästä blogista, hyvistä kirjoituksista ja hyvää kesän alkua.
Posted by: Anomuumi at 24.05.07 03:48
Roh: Tässä menee käsitteitä sekaisin. Näköislehti ei ole ainoa tapa tilata tai lukea lehtiä sähköisesti. Esimerkiksi Hesarin Digilehti-tuote käsittää sekä näköislehden että HTML-taitetun lehden. Näköislehdellä tarkoitetaan tässä paperilehden ulkoasua mukailevaa, yleensä PDF:stä konvertoitua lehteä.
Pavosen Heska: Digipaperihän ei ole mikään näköislehti, vaan Mederran tuote, joka yksinkertaistettuna muuntaa PDF:stä Flashiä webiin.
Sitä käyttävät useat kustantajat, kuten tiesitkin. Digi-irtonumeron hinnan päättää tietysti kustantaja, ei tekniikan toimittaja. Näköislehtien irtonumeroiden hinnat vaihtelevat. Iltapäivälehden saa eurolla, kalleimmat näyttävät maksavan 7 euroa.
Osa on selkeästi hinnoiteltu niin, että lukijat on tarkoitus pitää loitolla. Eihän mikään lehtitalo halua rohkeasti ihmisiä siirtymään nettitilaukseen, jonka "lukijasuhteen" (markkinointitermi) ja mainostehosta ei tiedetä juuri mitään.
Yksi esimerkki nettilehden tilaajamääristä:
Kun viimeksi kysyin toimittajana Hesarista, heillä oli noin 10 000 maksavaa digilehden tilaajaa. Tavanomaisesti luotettavan lähteen mukaan näistä vain noin 25 prosenttia oli kokeillut näköislehteä. Vertailun vuoksi, painetun HS:n levikki viime vuonna oli 426 117. Nettitilaajamäärää voisi siis luonnehtia "pähkinöiksi".
Jos tuo Hesarin digilehden tilaajamäärä on kovastikin noussut, joku Sanoma-talosta varmaan melellään korjaa ylöspäin.
Posted by: Tero Lehto at 24.05.07 09:36
Niinpä. Näköislehti on konseptina varsin heikko ja jättää käyttämättä hyväkseen niitä etuja, jotka nettijulkaiseminen tarjoaa. Nuo näköislehdet ja niiden aineistot eivät taivu hakukoneisiin, vaativat erillisiä plugineja, käytettävyys on niin ja näin, linkityksistä ei ole tietoakaan ja niin edespäin. Eräällä tavalla näköislehdet ovat konsepti, jossa on yritetty etsiä analogista toimintamallia toisesta mediasta ja epäonnistuttu siinä.
Kuten Roh tuossa sanoi, näköislehti on itse lehden sähköistä arkistointia varten kelvollinen konsepti, mutta ei itse lehden perustarkoitusta eli päivittäistä tiedonvälitystä varten. Verkkolehtiä voidaan tehdä myös muilla menetelmillä ja siten, että sisällöt saadaan verkkoon itse toimituksesta varsin vähäisellä työllä.
Digitodayn otsikointi on mielenkiintoinen: miten niin digitaalisuus on se, joka se luotettavuuden ryöstää? Tietysti voisi kysyä, ryöstääkö näköislehdet luotettavuuden digitaalisuudelta?
Posted by: Vaiheinen at 24.05.07 11:43
Joudun näemmä oikomaan lisää vääriä tietoja. Vaiheinen kirjoitti: "... linkityksistä ei ole tietoakaan ja niin edespäin ..."
Itse asiassa näköislehdissä voidaan käyttää ja käytetään sekä sisäisiä että ulkoisia linkityksiä.
Olen klikannut näköislehdissä sekä sisäisiä hyperlinkkiä että toimivaa www-linkkiä. Lehteä ja numeroa en ulkoa muista.
Linkitysten ongelma on se, että ne pitäisi saada mukaan automaattiseen konvertointiprosessiin, eli toisin sanoen web-linkit pitäisi koodata jo PDF:ään. Käsin lisääminen ei kannata, koska homma perustuu pulauttimen automaatioon.
Posted by: Tero Lehto at 24.05.07 12:56
Linkityksi voidaan toki teknisesti käyttää ja on sellaisia olemassa. Niissä näköislehdissä, joita olen testannut ja lukenut, niitä joko ei ole johtuen mainitsemastasi syytä tai linkityksen ideaa ei hyödynnetä siinä mittakaavassa kuin se voitaisiin tehdä. Kyse ei tuossakaan tapauksessa ole tekniikasta, vaan konseptista ja toteutuksen prosessista.
Posted by: Vaiheinen at 24.05.07 13:28
Roh: Tässä menee käsitteitä sekaisin. Näköislehti ei ole ainoa tapa tilata tai lukea lehtiä sähköisesti. Esimerkiksi Hesarin Digilehti-tuote käsittää sekä näköislehden että HTML-taitetun lehden. Näköislehdellä tarkoitetaan tässä paperilehden ulkoasua mukailevaa, yleensä PDF:stä konvertoitua lehteä.
Ehkei mitään mee sekasin, (jos kun lukee tarkasti), totesin juuri että pdf-näköislehteä ei juuri tartte vaan tuo web-versio riittää.
Niillon kyllä, kieltämättä, aikamoinen sekamelska tuo tilaussivu.
Sähän Tero teit, muistan puhuttiin ratkaisuista, Tietokonelehdestä pdf:n joitakin vuosia sitten, millä?
Miten onnistui?
Posted by: Roh at 24.05.07 13:52
roh: Tiekkarissa syntyy PDF normaalissa painetun lehden tekoprosessissa, eli taittaja kokoaa sen taitto-ohjelmallaan. Toivottavasti en nyt paljastanut liikesalaisuutta.
Lisäksi PDF:stä tehdään kevennetty versio, jota jaamme webissä lehden tilaajille. Warettajat näyttävät välillä levittävän sitä P2P-verkoissa. En ihmettele, etteivät useimmat lehdet siis tarjoa julkaisujaan PDF:nä.
Digilehden teemme juurikin Mederran Digipaper-tuotteella, joka täällä on mainittu aiemmin. Referenssi on julkisesti Mederran sivuilla.
Minä taas en osaa mitään digilehtiä, ja olenkin siis toimittaja. ;-)
Posted by: Tero Lehto at 24.05.07 16:15
Lisäyksenä edelliseen, että onhan Tietokone-lehdellä myös HTML-muotoinen juttuarkisto. Lehteä voi siis lukea sähköisesti nyt kolmella eri tavalla.
Posted by: Tero Lehto at 24.05.07 16:18
Moisen tutkimuksen tilaaja ja tekijä ovat samassa ojassa, dagmar ja taloustutkimukset & sun muut kallupit elää kuin kädestä suuhun sanomalehtien ja aikakausilehtien viitekehyksessä.
Näköislehdet kehitettiin sen vuoksi että niistä voidaan tehdä KTM ja viralliset levikkimittaukset jotka sitten dagmarin kaltaiset firmat & mainostoimistot & tutkimuslaitokset voivat esitellä mainostajille jotka voivat tehdä päätöksiä ostaa lisää mainostilaa em. lehdistä.
Koko mediateollisuus paperilehtineen ja sidosryhmineen on vaan pudonnut kehityksestä vanha järjestelmä ei taivu uuteen internet aikakauteen.
Googlen kaltaiset jätit syövät verkkomainosrahat vanhoilta meditaloilta, Nokiakin pistää kohta "kaikki" mainosrahansa nettiin ja keskustelee suoraan netissä kuluttajien kanssa.
Ja muut firmat tulevat perässä, tai edellä.
Kysymys on päivistä tai kuukausista kun suurimmat päivittäiset paperilehtien mainostajat päättävät säästää MILJOONIA EUROJA viikossa ja siirtävä mainoksensa sähköiseen muotoon koska silläkin tavoittaa helpommin miljoona yleisön kohdistetusti ja halvemmalla.
Suuret mainostajat tosin ovat hitaita organisaatioita ja pitkälti kiinni toimintatavoiltaan dagmarin kaltaisissa yrityksissä etc.. mainostoimistoissa jotka viimeiseen asti jarrruttavat viestinnän(mainonnan) siirtymistä pelkästään verkkoon, sillä se olisi puhdas katastrofi heille, koska heidän laskuttamiselta katoaisi pohja pois ja tuhannet jäisi työttömiksi.
Posted by: Hätähousu at 24.05.07 21:38
Tero Lehto:
Tietokonelehden HTML-versio ei päivity, nyt jakelussa numero 4, digilehdestä numero 6. Sitä kevennettyä pdf:kään ei saa!
Mac-liitettä kaipaava
matti
Posted by: Matti Rissanen at 25.05.07 08:36
Aika lyhytnäköistä tämä kommentointi täällä. Yleensä niin terävänäköisen Karinkin, mutta sitä selittänee linkki merkittävään it-lehteen, jota julkaisee suuri kustantaja.
Näköislehti ei ole sekasikiö, vaan välttämätön seuraus lehtibisneksen kehityksestä. Nykyiset ratkaisut eivät toki ole vielä valmiita, mutta kovaa vauhtia menossa siihen suuntaan. Ja lopulta ne eivät ole mitään "lisäarvoa" tai toinen tapa jakaa materiaalia, vaan tulevat korvaamaan aika monet sanoma- ja aikakauslehdet.
Tämä kehitys on jo lähtenyt liikkeelle jenkeissä, joissa monet lehdet ovat luopuneet paperista kokonaan. Pieni lukijajoukko ei kovin kauaa perustele paperilehden tekemisen kustannuksia. Ja siinä vaiheessa, kun perinteisen lehden käyttöliittymä saadaan tuotua sähköisenä reaaliaikaisesti johonkin mukana kulkevaan laitteeseen, paperilehti kuolee.
Kustannustalot ovat asiassa kusi sukassa, koska eivät vielä ole keksineet miten se kuuluisa ansaintalogiikka toimisi tässä uudessa maailmassa. Voi olla etteivät ne keksikään viisasten kiveä, vaan julkaisemisesta tulee lopulta hyvin edullista toimintaa, mikä avaa keskustelun mahdollisuuksia entisestään. Vähän näiden blogien tyyliin.
Posted by: Desc at 25.05.07 10:16
"Nykyiset ratkaisut eivät toki ole vielä valmiita, mutta kovaa vauhtia menossa siihen suuntaan. Ja lopulta ne eivät ole mitään "lisäarvoa" tai toinen tapa jakaa materiaalia, vaan tulevat korvaamaan aika monet sanoma- ja aikakauslehdet."
Kyllä minäkin tähän uskon, mutta se vaatii juuri sen teknisen läpimurron, jossa päätelaite on kevyt, kestävä, kuluttaa vähän virtaa ja kerää käyttäjää vaivaamatta halutun kaman.
Tuohon on vielä matkaa. Normaalit web-sivut ovat tällä hetkellä lähempänä tuota visiota kuin näköislehdet. Ja se ansaintalogiikka on tietysti avainasemassa tässä kehityksessä.
Posted by: Kari Haakana at 25.05.07 10:37
Ansaintalogiikka on avainasemassa vain lehtitalojen vinkkelistä. Ne ovat sopeutuneet pääosin niin huonosti tekniikan kehitykseen, että uhkaavat menettää yksinoikeutensa julkaisutoimintaan.
Ja mikäpä siinä. Aikansa kutakin.
Posted by: Desc at 25.05.07 12:09
"Moisen tutkimuksen tilaaja ja tekijä ovat samassa ojassa, dagmar ja taloustutkimukset & sun muut kallupit elää kuin kädestä suuhun sanomalehtien ja aikakausilehtien viitekehyksessä."
Minä taas uskon että ideoista pääosin leipänsä repivien yritysten mukautumiskyky uusiin kanaviin on paras mahdollinen täällä Suomessa ja on melko sama mikä kanava loppujen lopuksi on kyseessä, sitä osataan hyödyntää. Tämä koskee toivottavasti niin mediamarkkinointia, toimituksia kuin mainostajiakin.
Posted by: Sampsa at 25.05.07 13:01
"Ansaintalogiikka on avainasemassa vain lehtitalojen vinkkelistä. Ne ovat sopeutuneet pääosin niin huonosti tekniikan kehitykseen, että uhkaavat menettää yksinoikeutensa julkaisutoimintaan."
Niin no, kun palkka tulee lehtitalosta, niin asia kiinnostaa tietenkin tästä vinkkelistä.
Yksinoikeutta julkaisutoimintaan lehtitaloilla ei ole ollut koskaan. Tai ainakaan sen jälkeen kun painaminen lakkasi olemasta lisenssein säänneltyä toimintaa (muistelen, että näinkin joskus on ollut). Lehtikustantajilla on sen sijaan ollut rahantekoväline eli yleisön ja mainostajien naittaminen. Tämä väline on nyt saanut uusia kilpailijoita. Toki muitakin kilpailijoita on historiallisesti ollut ja on edelleen, mm. elokuva-, tv- ja ulkomainonta.
Posted by: Kari Haakana at 25.05.07 14:49
"Yksinoikeutta julkaisutoimintaan lehtitaloilla ei ole ollut koskaan. Tai ainakaan sen jälkeen kun painaminen lakkasi olemasta lisenssein säänneltyä toimintaa (muistelen, että näinkin joskus on ollut)."
Itäblokin maissa vielä viime vuosisadalla - Ceauşescun Romaniassa saattoi olla helpompi saada aseenkantolupa kuin lisenssi kirjoituskoneelle.
Posted by: Roh at 27.05.07 01:56
Desc: "Näköislehti ei ole sekasikiö, vaan välttämätön seuraus lehtibisneksen kehityksestä. Nykyiset ratkaisut eivät toki ole vielä valmiita, mutta kovaa vauhtia menossa siihen suuntaan."
Miksi uskot juuri näköislehteen? Entä muut nettilehtien julkaisutavat? Mitä vikaa on HTML-lehdissä, jotka on optimoitu web-selaimilla luettavaksi?
Ymmärtääkseni Kari tarkoitti merkinnässään tätä nimenomaista verkkolehtien tyyppiä, näköislehtiä. Ne ovat tyypillisesti Flash-muodossa tehtyjä paperilehtien muunnoksia.
Minä luen esimerkiksi Hesarin netistä päivittäin, mutta näköislehtenä en juuri koskaan. Jos ei ymmärrä mitä tarkoittaa, ovat ymmärrykset eri aaltopituudella.
Mitä tulee nettisisältöön laajemmin, perinteiset mediatalot näyttävät suurimman osan ihmisiä kiinnostavasta sisällöstä, ja niiden tarjoama sisältö toimii muissakin paikoissa keskusteluiden ym. pohjana. Nähtäväksi jää, kääntyykö tuo myös bisnesmielessä voitoksi netissä.
Matti Rissanen: Ohjaan palautteesi eteenpäin. Toimittajana en pysty vaikuttamaan sivujen tekniikkaan.
Posted by: Tero Lehto at 27.05.07 13:25
Ottamatta kantaa näköislehtien tulevaisuuden näkymiin on todettava, että ainakin välivaiheen ratkaisuna ne ovat ihan siedettaviä. Esimerkiksi Zinio (http://www.zinio.com) tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman siihen millainen voisi olla ainakin yksi tulevaisuuden lehdenlukemisen konsepti. Zinio Reader ei ole mitään mullistavaa, mutta tarjoaa jo tällä hetkellä helpon tavan shopata ulkomaisia harrastelehtiä melko edullisesti ja ilman kaikenmaailman lehtiosastojen ravaamista.
Zinion kautta saa ladattua yhden kanavan kautta melkoisen valikoiman lehtiä. Esim business week, macworld, pc magazine, harvard business review, FP, digital arts. Tästä käy kiittäminen varmaankin juuri sitä, että näköislehti on tuotannollisesti niin yksinkertainen (eikä siis edellytä eri talojen tietojärjestelmien integrointia tai virittelyä).
Tämän kanavan vinkkaamisesta täytyy kiittää tosin kilpailevan konsernin lehteä, eli MikroPC:tä. :)
Posted by: PerttuT at 27.05.07 18:22
Tero:"...mediatalot näyttävät suurimman osan ihmisiä kiinnostavasta sisällöstä, ja niiden tarjoama sisältö toimii muissakin paikoissa keskusteluiden ym. pohjana. Nähtäväksi jää, kääntyykö tuo myös bisnesmielessä voitoksi netissä."
Kyse on juuri siitä, miten näytetään: painavimmalle ja kalleimmalle heatsetille painettu magazine ei ole vaarassa; sehän esine, jonka omistaminen ja tilaaminen/ostaminen on statuksen täyteinen tapahtuma. Ja sillä on himassa paikkansa kertomassa rahasta/mausta/henkisistä resursseista ja lahjoista, erityisasiantuntemuksesta. ym..
Päivälehti on käyttötavara, joka on vaarassa, koska se jakelee painettuja eilisiä uutisia.
Posted by: Roh at 27.05.07 21:42
Miksi uskot juuri näköislehteen? Entä muut nettilehtien julkaisutavat? Mitä vikaa on HTML-lehdissä, jotka on optimoitu web-selaimilla luettavaksi?
Ymmärtääkseni Kari tarkoitti merkinnässään tätä nimenomaista verkkolehtien tyyppiä, näköislehtiä. Ne ovat tyypillisesti Flash-muodossa tehtyjä paperilehtien muunnoksia.
Tero, taidat katsoa ongelmaa vähän väline- tai tekniikkaspesifisesti. Itse ajattelen asiaa laajemmin: oli se sähköisen lehden muoto lopulta mikä tahansa, se on iso ongelma lehtitaloille. Tulee olemaan iso työ perustella lukijoille, miksi pitäisi maksaa tavarasta, jonka saa verkosta nopeammin ilmaiseksi. Edustamasi lehden kaltaiselle julkaisulle se on samalla myös mahdollisuus, mutta vaatii kyllä toiminnan periaatteiden uudelleen miettimistä.
Jos ei ymmärrä mitä tarkoittaa, ovat ymmärrykset eri aaltopituudella.
Tätä mä en ymmärtänyt ollenkaan. Kyllä minä ymmärsin, mitä tarkoitin. Ilmeisesti en vaan ilmaissut sitä riittävän selvästi :)
Posted by: Desc at 29.05.07 11:17
Desc: "Tero, taidat katsoa ongelmaa vähän väline- tai tekniikkaspesifisesti . . ."
Juuri noin tein, koska Kari käsitteli blogimerkinnässään näköislehtiä välinelähtöisesti nykymuodossaan.
Kun kommentoidaan tiettyä välinettä, ei siitä voi lähteä vetämään johtopääötstä, että kommenttisi koskisi kaikkia sähköisiä lehtiä.
Jos olet kustannusalan ihmisiä, tunnet varmasti käsitteet ja tiedät missä laajuudessa niitä on käytetty.
Posted by: Tero Lehti at 29.05.07 23:07
Itseasiassa mietin näitä kommentteja lukiessani, että tässä käydään sitä samaa keskustelua, jota historian kirjat kertovat käydyn mm. kun televisiotoiminta aloitettiin (lehtitalot pelkäsivät koko alan häviämistä) jne.
Minun on hivenen vaikea nähdä, miten sähköinen julkaisu itsessään konkreettisesti edes voisi syrjäyttää paperia, muuta kuin uutisvirran suhteen (reaaliaikaisempi).
Ainakin itse tuollaiset jotkut 50 RSS-syötettä ja muutamaa (html)muotoista nettilehteä lukevana luen silti paperilehtiä ihan samalla innolla kuin nuorempanakin.
Ehkä sähköinen paperi voisi olla "se" juttu, mutta sekin on aikamoinen sukupolvi-murros kysymys, että paperilehdet siitä johtuen poistuisivat. Nuo flash-muotoiset ovat mielestäni aivan kuolleen kirjaimen idea.
Oma epäilykseni on, että verkkomedia täydentää, ei poista, kuin ehkä nämä joka yhdistyksen pikkujulkaisut ja vastaavat. (jota se onkin vähentänyt)
Yhtälailla blogit tuskin pystyvät poistamaan tarvetta toimitettuun journalismiin, koska lukijan näkökulmasta yleensä kysymys on luotettavuudesta. Näin muodosta riippumatta, lehdistö jää. (Voisi melkein väittää, että haasteellisuus ja erikoistuminen kasvaa, kun toimittajasta tulee brandi lehden ohella..)
Harvempi bloggaaja soittelee taustatietoja virkamiehiltä esimerkiksi poliittisen kirjoituksen taustoittamiseksi..
Posted by: Tuomo at 14.06.07 00:30