« huhtikuu 2007 | Main | kesäkuu 2007 »

toukokuu 31, 2007

Oma blogi hyvään tarkoitukseen

Eikö sinulla vieläkään ole blogia? Nyt kannattaisi perustaa, kun samalla voisi tukea kannatettavaa asiaa.

Toimittajien sananvapauden puolesta toimiva Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) tarjoaa blogialustaa maksua vastaan. 5,90 tai 14,90 euroa kuussa maksavan palvelun tuotoista osa ohjataan RSF:lle.

RSF-blogiinsa voi myös adoptoida Internetissä sanavapauttaan käyttäneen ja sen takia vankilaan joutuneen toisinajattelijan. Ja heitähän riittää.

Itsekin siirtäisin blogini tuonne, mutta kun on tämä domain, josta en haluaisi luopua. No, RSF:lle voi toki lahjoittaa rahaa muutenkin.

Tämän kirjoitti Kari 10:36 AM | Kommentit (7)

toukokuu 28, 2007

Nippu näkyviin

Vietin viikonlopun Etelä-Karjalassa luokkakokouksessa. Haluan täsmentää, että minulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että Digitan Joutsenon lähetin on rikki. Tolvasen ja Hulkon osallisuutta en ryhdy arvailemaan (terveisiä vaan).

Tv ei siis Lappeenrannassa, Imatralla, Joutsenossa ja Ruokolahdella näy normaalisti. Tällä alueella asuu tuollaiset 100 000 ihmistä. Digita korjailee hommaa sitten kun jaksaa. Ehkä alkuviikosta, jos sattuu tuntumaan siltä. Katsokaa formulanne p2p:nä, evakot.

HS/STT selventää asiaa näin:


Noin kello 22 kanavanippujen A ja B digi-tv-lähetykset näkyivät rajoitetusti. C -kanavanipun digi-tv-lähetykset sekä TV2:n ja MTV3:n analogiset lähetykset olivat edelleen poikki.

Kaikkihan muistavat ulkoa, mitä kanavia eri nipuissa kulkee, eikö?

Tämän kirjoitti Kari 10:56 AM | Kommentit (10)

toukokuu 25, 2007

Uusi Suomi, tosiaan

Viime viikonloppuna istuimme saunassa kollegan kanssa ja mietimme, olisiko Niklas Herlin ihan oikeasti pistämässä pystyyn Uusi Suomi -verkkojulkaisua. Ja jos, niin millaista. Ja ketä Herlin siihen palkkaisi.

Kollegan teoria meni nappiin sataprosenttisesti. Itse olin skeptisempi.

Uusi Suomi -projektillaan Herlin yrittää ilmeisesti toistaa Teos-kustantamon menestyksen. Ei siihen ihmeitä tarvita: tarpeeksi rahaa, jolla palkataan oikeat ihmiset.

Merkittävää tässä on mielestäni se, että nyt ollaan perustamassa originaalisisältöön nojaavaa, korkean profiilin web-palvelua, jolla ei ole selkänojanaan jotain vanhaa mediaa: televisiokanavaa, paperilehteä tai radiokanavaa. Tällaisia hankkeita ei Suomessa montaa ole ollut sitten WOW:in.

Tämä on symbolinen tapahtuma, ihan oikeasti. Onnea hankkeelle.

Tämän kirjoitti Kari 10:12 PM | Kommentit (18)

toukokuu 23, 2007

Yllättävä uutinen

Eli ei. Digitoday referoi Taloustutkimuksen, Dagmarin ja Hasan&Partnersin tekemää tutkimusta (kai), jonka mukaan näköislehdet eivät kiinnosta ketään.

No ylläri. Näköislehdet ovat kauniisti sanottuna syvältä. Ainoa syy niiden tekemiseen on, että ne saadan kätevästi tehtyä jo olemassa olemasta kamasta (eli painoon lähtevästä PDF:stä). Kaikilta muilta osin näköislehdet ovat joutavanpäiväinen väärinymmärrys, jota kukaan (yleisö, mainostajat, lehtien tekijät) ei kaipaa.

Lehti on lehti, web-palvelu on web-palvelu. Näköislehti on kauhea sekasikiö, joka yleensä onnistuu sekoittamaan kummankin huonot puolet. Näköislehtien sisältö ei löydy hakukoneilla, näköislehtien artikkeleihin ei voi linkata, näköislehtien käyttäminen vaatii tietynlaista laite/ohjelma-yhdistelmää, näköislehtien navigaatio suugaa kuin Kärppien maalivahti... lista jatkuu ja jatkuu.

Ja kun valittamaan ryhdyin: voisitteko te siellä Dagmarissa/Taloustutkimuksessa/Hasan&Partnersilla julkaista tästä tutkimuksestanne edes pääkohdat sisältävän tiedotteen? Tai edes kertoa, että tällainen tutkimus on nyt tehty? Katsoin kaikkien epäiltyjen saitit, mutta tästä tutkimuksesta ei löytynyt yhtään mitään. Erityispojot annan Hasan&Partnersille tyylikkäästä web-toteutuksesta noin ylipäätään. Vähän kuin puhelimeen vastattaisiin sanomalla "niin?".

Erityisen hupaisalta näiden firmojen webbitoiminta vaikuttaa, kun Taloustutkimuksen toimitusjohtaja ja Dagmarin suunnittelujohtaja Marmaissa hehkuttavat, että "jos haluaa tehdä markkinointiviestintää verkossa, interaktiivisuus on se koukku, johon ihmiset tarttuvat". Omien yhtiöiden osalta (markkinointi)viestinnän kanssa ei sitten näytä olevan niin väliä.

Tämän kirjoitti Kari 11:24 AM | Kommentit (70)

toukokuu 21, 2007

Kommenttipalstan harvinaisimmat sanat ovat...

..."Taidat olla oikeassa, täytyypä miettiä kantaani vielä uudelleen". Näin sanoo Alan D Abbey israelilaisten uutispalvelujen kommenttipalstoista Poynterissa.

Abbeyn tulkinnan taustalla on Haaretz-lehden englanninkielisen saitin kolumnistin Bradley Burstonin blogimerkintä, jonka otsikko on aika suora: "Kommenttipalstat ovat pelkurikiihkoilijoille". Burstonin entry kannattaa lukea.

Samoin kannattaa lukea, mitä voisi tarkoittaa JSN:n peräänkuuluttama pelisääntöjen selvittäminen. Burstonin jokaisen blogimerkinnän perässä on selvästi kirjoitettuna periaatteet, joita kommentoinnissa täytyy noudattaa. Näinikkää (suomennos omani ja paikoin kökkö):

Kommenttipalstan linjaavat periaatteet ovat keskinäinen kunnioitus ja halu dialogiin. Kommentoijien täytyy kommenttiosastolla pystyä rinnakkaineloon, vaikka he vastustaisivatkin sitä.

Sensuuri on armotonta.

Poliittisilla näkemyksillä ei ole mitään osuutta siihen, julkaistaanko vai hylätäänkö kommentti.

Seuraavat johtavat hylkäämiseen:

1. Rasistiset lausumat, samoin kuin uskontoa, syntyperää tai sukupuolta koskevat loukkaukset.
2. Termien natsi ja Hitler käyttäminen kuvaamaan israelilaisten, palestiinalaisten tai muiden Israelin ja arabimaiden välisen konfliktin osapuolten toimia tai politiikkaa.
3. Loukkaavat huomautukset, henkilökohtaiset hyökkäykset, alatyyli ja kirosanat muita foorumin käyttäjiä kohtaan.
4. Yksilöitä tai uskonnollisia ryhmiä, etnisiä ryhmiä ja rotuja vastaan suunnatun väkivallan kannattaminen. Myös julistukset, joiden voidaan katsoa olevan kehotuksia hyökkäyksiin johtajia, virkamiehiä, turvallisuusviranomaisia tai siviilejä vastaan.

Aika kovaa kamaa suomalaisten foorumien käyttäytymissääntöjen ole kiva muille -lässynläähän. Mutta selvää kieltä. Kenellekään lukutaitoiselle ei tuon jälkeen pitäisi olla epäselvää, millä säännöillä keskustelua käydään.

Tämän kirjoitti Kari 09:33 PM | Kommentit (5)

Laulu pysyy samana

JSN:n lausuma ja Illmanin ajatukset keräävät edelleen kommentteja. Alla linkkejä tärkeimpiin viikon lopulla ilmestyneisiin.

Kemppinen: Miksi et jo kuole, JSN?

Internetin kirjeenvaihtaja: Sananvapauden palvojat ja valvojat

Markku Jokisipilä: A Horse With No Name

Lehti: JSN rajoittaisi tyhmien ihmisten oikeutta verkkokeskusteluun.

Muuten olen sitä mieltä, että Lehti on Suomen The Daily Show: tärkeimmät asiat fiksusti kommentoituna.

Tämän kirjoitti Kari 12:17 PM | Kommentit (4)

toukokuu 18, 2007

JSN:n keskustelulausuma on nyt JSN:n sivuilla. Menkää lukemaan, älkää rikkoko itteenne.

Toisaalla tapaus Kuonen etenee. Susan Kuronen olisi halunnut selvityttää 32 kirjoittajan henkilöllisyyden, oikeus antoi luvat 21:een (kai, Ilta-Sanomien uutisesta ei oikein käy ilmi, missä kohtaa on kysymys viestien lukumäärästä ja missä kohtaa kirjoittajajien lukumäärästä).

Tämäkin osoittaa minusta, että nykyinen laki toimii.

Josta pääsemmekin siihen, että nyt pitäisi ryhtyä lukemaan tarkemmin HE 54/2002:ta, jonka pohjalta nykyinen sananvapauslaki on tehty. Erityisesti mieltäni kaihertaa seuraava kohta ehdotuksen perusteluissa:

Ehdotettu laki sääntelisi sananvapauden käyttämistä vain joukkoviestinnässä, jolla tarkoitetaan tietojen, mielipiteiden ja muiden viestien toimittamista vapaasti valikoituvalle vastaanottajakunnalle. Ehdotetun lain tarkoituksena ei sen sijaan ole säännellä sananvapauden käyttämistä kohdeviestinnässä eikä muussa sellaisessa luottamuksellisessa viestinnässä, jossa viestin sisältöä ei ole tarkoitettu yleisön vastaanotettavaksi. Tarkoituksena on antaa sananvapauden käyttämistä koskevia säännöksiä 2 §:ssä tarkemmin määriteltyjä joukkoviestinnän muotoja varten. Näille on ominaista se, että viesti toimitetaan yleisön saataville jonkinlaisen viestinnässä käytettävän välineen avulla. Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi painotuote ja muu monistamalla valmistettu tallenne samoin kuin radiolähetin ja televiestinnässä käytettävät laitteet. Lailla ei siten ole tarkoitus säännellä sananvapauden käyttämistä puhetilaisuuksissa, teatteriesityksissä ja muissa sellaisissa tilaisuuksissa, joissa viesti ilmaistaan ja vastaanotetaan ilman erityisten viestintävälineiden apua.

Tämä vaivaa minua siksi, että nettikeskusteluista puhuttaessa niitä verrataan aika usein (ja minäkin olen verrannut) puheviestintään. Onko vertaus väärä? Onko verkossa tapahtuva viestintä aina automaattisesti joukkoviestintää, koska se tapahtuu välineen avulla ja sillä on vapaasti valikoituva vastaanottajajoukko?

En ole juristi. Siksipä kyselen.

Tämän kirjoitti Kari 03:18 PM | Kommentit (5)

toukokuu 17, 2007

JSN:n keskustelupäätös

JSN ei vielä ole saanut tuoretta periaatelausumaansa verkkojulkaisuista www-sivuilleen. Sain päätöksen sähköpostitse, joten lainaan alle sen ydinkohdan eli neuvoston kannan. Se kuuluu näin:

Julkisen sanan neuvoston tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa sekä puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Journalistin ohjeet on alan eettinen koodi, jonka tavoitteena on myös tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä. Vapaudelle ja vastuulle on löydettävä järkevät rajat myös verkkokeskusteluissa.

Julkisen sanan neuvosto suosittaa, että verkkokeskusteluun sovelletaan ennakkomoderointia eli puheenvuorot seulotaan ja tarvittaessa muokataan. On hyvän journalistisen tavan mukaista pyrkiä tunnistamaan verkkokeskusteluihin osallistujat. Nimimerkin käyttäminen voi edistää sananvapauden toteutumista, joten sen voi sallia journalistisen harkinnan perusteella. Mikäli kirjoittajien puheenvuoroja voidaan käyttää muualla tiedotusvälineessä, on siitä syytä heille kertoa. On myös syytä tehdä heille selväksi, että päätoimittajan lisäksi myös kirjoittaja vastaa viestin sisällöstä.

Jos itsesääntelyyn sitoutunut tiedotusväline kuitenkin pitää yllä verkossa keskustelupalstaa, jonka sisältöä se ei seulo eikä muokkaa, palsta on erotettava selvästi tiedotusvälineen julkaisemasta muusta aineistosta. Keskustelijoille on myös tehtävä selväksi, että he voivat joutua juridiseen vastuuseen kirjoittamistaan viesteistä. Sivujen ylläpitäjän on myös varattava kävijöille mahdollisuus ilmoittaa asiattomista viesteistä ja pyytää niiden poistamista.

Julkisen sanan neuvosto korostaa avoimuuden ja selvästi muotoiltujen menettelytapojen tärkeyttä myös verkkoviestinnässä. Verkkosivuilla kävijöiden on voitava nähdä sivuilta heti, millaisella palstalla he ovat ja millaisia sääntöjä sillä noudatetaan. Tämä on tiedotusvälineiden luotettavuudelle erityisen tärkeää.

Päätöksen ovat tehneet Kalevi Kivistö (pj), Harri Aalto, Heikki Airaksinen, Jari Lindholm, Jaakko Lähteenmaa, Eija Niinikoski, Ville Pohjonen ja Matti Salmenkangas.

Mitä tämä tarkoittaa?

Aivan ensimmäiseksi pitää muistaa, että tässä puhutaan tiedotusvälineiden ylläpitämistä verkkokeskusteluista ja JSN:n suositusten kohteena ovat juuri nämä. Tässä ei siis puhuta yksityishenkilöiden blogien kommenteista, Suomi24:stä tai taikuriharrastajien php-foorumista. Muille kuin JSN:n perussopimukseen sitoutuneille medioille JSN:n lausumilla ei ole mitään virkaa tai vaikutusta. Tämä on olennainen asia ennen kuin aletaan huutaa sensuuria tai muuta pölhöä.

Eli kysymys on siitä, millä tavalla tiedotusvälineen pitäisi toimia verkossa, kun se organisoi siellä keskustelua yleisölleen. Lausumassa on kolme asiakokonaisuutta, joista annetaan suosituksia: keskustelun toimittaminen, kirjoittajien tunnistaminen ja keskustelupalstojen pelisäännöt.

Ennakkomoderoinnin idea on aivan looginen, kun sitä katsoo tiedotusvälineen ja hyvän journalistisen tavan näkökulmasta. Lehdessä kaikki materiaali on toimitettua, myös yleisönosasto. Lehteen pääsee se materiaali, joka on muokattu sellaiseen kuntoon, että vastaava toimittaja kehtaa sen punastumatta lehteen panna. JSN:n mielestä saman periaatteen pitäisi siis päteä lehden verkkosivuillakin. Toisaalta, moderoimatontakin keskustelua voidaan pyörittää, mutta se pitäisi selvästi erottaa toimituksellisesta aineistosta.

Toinen pääkohta on kirjoittajien tunnistaminen. Siinä JSN suosittaa käytäntöä, joka esim. Helsingin Sanomilla on käytössä yleisönosastollaan: kirjoitukset julkaistaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kirjoittajan nimellä varustettuna.

Kolmantena kohtana ovat keskustelun pelisäännöt. JSN:n mukaan keskustelijoille pitäisi kertoa, mikäli heidän kirjoituksiaan voidaan käyttää muualla tiedotusvälineessä. Lisäkai keskustelijoiden pitää olla selvillä palvelun käytännöistä ja pelisäännöistä.

Mitä tästä seuraa?

Lyhyellä tähtäimellä ei todennäköisesti mitään. Lausuman mukaan on edelleen ok pyörittää jälkimoderoitua keskustelua, kunhan se erotetaan tarpeeksi selvästi muusta saitista. Mitä tuo sittten käytännössä tarkoittaa, on vähän epselvää.

Kirjoittajien tunnistaminen on sitten vähän hämärämpi homma. Jos se otettaisiin aivan tosissaan, tarkoittaisi se sitä, etä keskusteluihin tulisi luoda jokin kohtuullisen luotettava tunnistautumisen muoto. Tällaisia tietenkin on: pankkitunnukset ja HST (sekä tietenkin se, että kirjoittaja naputtaa viestin syöttölomakkeeseen puhelinnumeronsa ja keskustelun moderoija soittaa varmistussoiton ja tsekkaa liittymän haltijan numeropalvelusta. Köh). Tunnistamisvaatimus ja nimellä kirjoittaminen todennäköisesti pienentäisi olennaisesti viestien ja keskustelijoiden määrää, joten suositut keskustelupalvelut (HS, IS, IL, MTV3) tuskin siirtyvät tällaiseen käytäntöön.

Pelisääntöjen selkeyttminen on helpoimmin toteutettavissa. Toki sekin vaatii miettimistä. Jos haluaisi, niin tätä kohtaa voisi pitää piikkinä esim. HS:n nettikeskustelujen suuntaan, jossa läpinäkyvyys (miksi ja millaisia viestejä poistetaan jne) ei varsinaisesti juhli.

Tämän kirjoitti Kari 11:09 AM | Kommentit (14)

toukokuu 16, 2007

Illman Huomenta Suomessa

Ihan nopeasti sen verran, että valtionsyyttäjä Mika Illman oli aamulla MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelman vieraana puhumassa nettikeskustelujen valvonnasta. Klipin voi ainakin toistaiseksi katsoa MTV3:n sivuilta.

Illman kertoo haastattelussa pitkälti samat asiat kuin Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa ja tänne työntämissäni täsmennyksissä. Illman korostaa, että kyseessä oli "yksityinen ajatus", millä hän ilmeisesi tarkoittaa, että kyseessä ei ollut virkatyö. Illman viittaa pariinkin otteeseen siihen, että jokin YK:n järjestö on ottanut kantaa rasistiseen materiaaliin suomalaisissa palveluissa. Onko kenelläkään havaintoa, mikä järjestö ja missä yhteydessä on tällaista lausunut?

Jussi Halli Enirosta kommentoi haastattelussa Illmanin näkemyksiä, hänkin pitkälti samalla tavalla kuin Sunnuntaisuomalaisessa.

Kiitoksia muuten kaikille kommentoijille elävästä keskustelusta. Yli 50 kommenttia jo edellisessä entryssä, huh!

Tämän kirjoitti Kari 02:16 PM | Kommentit (13)

toukokuu 15, 2007

Illman täsmentää

Lähetin valtionnsyyttäjä Mika Illmanille sähköpostia ja toivoin vastausta muutamaan täsmentävään kysymykseen. Illman vastasi kysymyksiin saman tien. Alla kysymykseni ja Illmanin vastaukset niihin.

1. Tarkoititteko ehdottamallanne valvonnalla keskustelupalstojen etukäteistä vai jälkikäteistä valvontaa? Onko ideana siis velvoittaa keskustelupalstojen ylläpitäjiä tarkistamaan kaikki viestit ennen niiden julkaisua vai puuttua jo julkaistuihin viesteihin?

Kysymys olisi jo julkaistujen viestien poistamisesta yleisön saatavilta. Kun keskustelupalstalle tulee sisällöltään selvästi lainvastainen viesti (esim. vakavaa rasismia sisältävä lausuma), se poistettaisiin. Jo nyt eräillä ylläpitäjillä on tällaiset valvojat (käsitykseni mukaan). Sellaisten riittävästä palkkaamisesta tulisi velvoite, aivan niin kuin verkkojulkaisun on palkattava vastaava toimittaja valvomaan toimitustyötä.

2. Koskisiko ehdottamanne lainsäädäntö myös yksityishenkilöiden ylläpitämiä keskusteluja, joita löytyy mm. blogeista ja muilta yksityishenkilöiden ylläpitämiltä www-sivuilta?

Eduskunta on todennut, että "palstan ylläpitäjän rikosoikeudellinen vastuu voi tulla arvioitavaksi, jos tämä esimerkiksi sallii palstan muodostuvan rikollisten viestien julkaisukanavaksi". Tämä velvoite koskee periaatteessa kaikkia, koska jokainen on velvollinen varmistamaan toimintansa laillisuuden. Voi olla, että käytännölliset syyt edellyttävät säännösten kohdentamista sellaisiin ylläpitäjiin, jotka harjoittavat liiketoimintaa.

Mutta periaatteessa siis yksityiselläkin on sama velvoite toimintansa laillisuuden varmistamiseksi, joten - jos minulla olisi kaikki kortit - laajentaisin säännökset koskemaan myös yksityisiä toimijoita.

3. Kuinka ehdotuksenne suhtautuisi IRC:n tai pikaviestiohjelmien avulla käytäviin keskusteluihin?

Periaatteessa samalla tavalla. Ylläpitäjä olisi velvollinen valvomaan keskustelua ja kohtuullisessa ajassa puuttumaan selvästi lainvastaiseen aineistoon. Se ei ole sen kummallisempi velvoite kuin, mitä esimerkiksi radiolähetyksen tai TV -lähetyksen vastaavalle toimittajalle on sälytetty suoran lähetyksen osalta.

Ymmärrän toki, että po. levitysväline on sellainen, ettei sen valvominen ole kovin helppoa. Se ei kuitenkaan ole peruste jättää keskustelut täysin valvomatta. Sallitun ja kielletyn raja kulkee nimittäin aivan samalla kohtaa netissä kuin netin ulkopuolellakin.

Tämän kirjoitti Kari 09:16 AM | Kommentit (89)

toukokuu 14, 2007

Media kaiken takana?

Red_Blue (saatatte tunnistaa nimimerkin Digitodayn edesmenneestä Tekijänoikeus-blogista) kirjoittaa asiaa edellisen entryn kommenteissa mm. moderoinnista ja vallasta. Nappaan tässä kuitenkin kiinni siitä osasta kommenttia, josta en ole yhtä mieltä:

Minusta tätäkään nettisensuuriasiaa ei pidä kysyä Lindholmilta tai JSN:ltä tai yleensäkään toimittajilta/valtamedian edustajilta. Ainakaan virallisessa yhteydessä siten, että heidän lausunnoillaan olisi joku erityinen painoarvo. Lainvalmistelussa toki pyydetään lausuntoja monelta suunnalta, mutta tässä JSN ja sen edustamat tahot ovat ETURYHMÄ, eivätkä puolueettomia asiantuntijoita.

Blogikirjoittelun ja Internetissä yleensäkin teknisistä syistä vallitsevan ilmaisuvapauden hillitseminen (chilling effect) on nimenomaan valtamedian etu, koska se veisi tärkeimmältä kilpailijalta pois sen suurimman edun.

Hieman samoilla linjoilla on Marginaalin Jani:

Onko perinteinen media ihan oikeasti niin peloissaan uuden median edessä, että se on valmis sahaamaan omaa oksaansa yhdessä valtiovallan kanssa puolustaakseen omaa asemaansa? ... Mikäli JSN:n kontrolliin ja journalistin ohjeisiin sitoutuminen tuntuu epäreilulta kun vastapuolella mitään sellaista ei ole, ei ratkaisu suinkaan ole se että huudetaan valtiovaltaa avuksi nakertamaan sitä oikeutta, johon oma kutsumus tai työ perustuu.

Nämä molemmat kommentit on oikeastaan suunnattu epäsuorasti Lindholmille, mutta kommentoin niitä silti, samoissa hommissa kun ollaan.

Ensinnäkin, Lindholmin näkemykset eivät edusta koko toimittajakunnan kantaa. Jos pitäisi veikata, niin veikkaisin Lindholmin näkemyksen saavan taakseen suht pienen osan toimittajista. Tämä tuli esille mm. taannoisilla mediapäivillä, jossa Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala puolusti vapaata keskustelua myös median verkkopalveluissa. Hakalan näkemyksiä voi lukea myös kahdesta JSN:lle annetusta vastauksesta (3353/SL/04 ja 3354/SL/04.

Ja toissikseen, Illmanin hahmottelema laki (ja tässä kohtaa pitää varmuuden vuoksi todeta, että edes valtionsyyttäjän ääneen ajattelu ei ole "lakiehdotus" eikä mitään tällaista ehdotusta tiettävästi ole valmistelussa) olisi vahingollinen "perinteiselle medialle". Se lisäisi kustannuksia ja/tai riskiä joutua kaikenlaisiin vastuisiin ja ongelmiin.

Sananvapauden kaventaminen lakien kautta on lähtökohtaisesti paha asia medialle. Tämän takia meillä se JSN on, jos oikein rumasti sanotaan: se on vanhan median tapa ostaa liikkumatilaa, pitää lakien kautta tapahtuva sääntely vähän kauempana itsesääntelyn avulla.

Uuden ja vanhan median vastakkainasettelusta sen verran, että blogit, nettivideot, keskustelupalstat ja muu käyttäjien luoma sisältö ei enää vähään aikaan ole näyttäytynyt perinteiselle medialle kilpailijana vaan mahdollisuutena. Tarjoamalla käyttäjille tällaisia palveluja mediayhtiöt näkevät mahdollisuuksia tavoittaa uusia yleisöjä (lue: nuoria) ja sitouttaa vanhaa (ja halvalla, kuten P. Numminen kommenteissa kirjoitti). Katsokaa vaikka Ylen ja HS:n saitteja: yhä suurempi osa niiden sisällöstä nojaa saittien käyttäjien panokseen, tavalla tai toisella. Mitä enemmän näin on, sitä tiukemmin suurten mediayhtiöiden intressi on yhtenevä vastaavia sisältöjä suurten mediasaittien ulkopuolella luovien ihmisten ja yhtiöiden intressin kanssa. Ainakin periaatteessa.

Tämän kirjoitti Kari 11:12 PM | Kommentit (3)

toukokuu 13, 2007

Jatkamme jauhantaa

Lindholm jatkaa blogissaan Illman-jutun käsittelyä. Koska Lindholmin blogiin ei voi kommentoida, niin kommentoin täällä.

Ensinnäkin toivoisin, että kirjoittajat, jotka nyt ovat rientäneet liikuttavan yksimielisinä puolustamaan sananvapautta, osoittaisivat samanlaista eettistä intomielisyyttä silloin kun on oikeasti tosi kysymyksessä. Sananvapautta loukataan maailmassa häikäilemättömästi päivittäin, mutta eipä siitä juuri suomalaisessa blogiavaruudessa kirjoiteta.

Tämä on totta. Toisaalta, missä käytäisiin keskustelua suomalaisesta sananvapaudesta jos ei Suomessa, suomeksi? Kanadassa asia ei kiinnosta ketään.

Toiseksi en malta olla kysymättä, millä logiikalla Helsingin Sanomat on tiedotusväline mutta Suomi24 ei.

Tämä on tietysti retorinen kysymys, mutta en malta olla vastaamatta. Ero on ilmeisesti siinä, että Suomi24 (tai Eniro) ei halua pitää itseään tiedotusvälineenä. Se ei kuulu alan järjestöihin eikä sitä kautta ole sitoutunut mm. JSN:n perussopimukseen. Sillä ei ole ISSN-numeroa, päätoimittajaa tai muita tiedotusvälineen tuntomerkkejä. Tästä huolimatta sitä voi aivan hyvin pitää aikakautisena julkaisuna, koska se on säännöllisesti julkaistava, toimitettua aineistoa sisältävä kokonaisuus. Niin on tämä blogikin ja moni muu. Onko tämä blogi siis tiedotusväline kaikkine mahdollisine velvollisuuksineen? Muistini mukaan sananvapauslain uudistuksessa päädyttiin siihen, että ei.


Tehdäänkö niin, että lopetetaan puheet sananvapaudesta ja sen loukkaamisesta nyt heti?

No ei.

Ei tässä ole kysymys perustuslain kieltämästä ennakkosensuurista yhtään sen enempää kuin minkä tahansa lehden toimittamisessa. Jonkun on aina otettava vastuu, se on demokratian henki.

Jep. Esimerkiksi Susan Kurosta parjanneet ryhtyvät piakkoin tekemään tuttavuutta tämän vastuun kanssa. Systeemi näyttäisi näiltä osin toimivan. Mistä siis syntyy tarve lisäkontrollille?

EDIT: Samasta aiheesta kirjoittaa Kemppinen, paljon täsmällisemmin lakiargumentein.

Tämän kirjoitti Kari 08:57 PM | Kommentit (12)

Kommentit kiinni

Valtionsyyttäjä Mika Illman ehdottaa Sunnuntaisuomalaisessa Lex Kurosta:

Olisi paikallaan harkita, pitäisikö laissa velvoittaa keskustelupalstojen ylläpitäjiä pitämään riittävä määrä keskustelun valvojia. Nämä valvoisivat keskustelua ja blokkaisivat pois lainvastaiset viestit. Valvojan puuttuminen tai olennainen tehtävien laiminlyönti voitaisiin määrätä rangaistavaksi, vaikka sakkoihin, Illman pohtii.

Illmanin ehdotus on lyhyesti sanottuna päätön. Ensinnäkin Illman ei haastattelussa mitenkään määrittele, mitä keskustelupalstoilla tarkoitetaan. Esimerkiksi tämä blogi on keskustelupalsta: tänne kirjoitettuja kommentteja ei ennakkotarkisteta. Pitäisikö minun ja kaikkien muiden bloggaajien siirtyä ennakkomoderointiin?

Ja mitenkäs sitten IRC? Kuka ennakkotarkastaa meseviestit? Ja se jaikuilu muuten loppuu nyt, kunnes Engeström saa palkattua Mumbain palvelukeskukseen tarpeeksi moderaattoreita.

Voi olla, että Illman on tarkoittanut pelkästään tiedotusvälineiden keskustelupalstoja. Voi olla, että on olemassa jokin logiikka siinä, miksi tiedotusvälineiden verkkopalveluita pitäisi koskea erilainen sääntely kuin muita.

Hyvä puoli tässä asiassa on, että Illman on onneksi syyttäjä eikä lainlaatija.

No, katsotan seuraavaksi mitä JSN lausuu keskusteluasiasta. Sunnuntaisuomalaisen mukaan JSN:n lausunto olisi tulossa ensi viikolla.

Samasta aiheesta myös Lindholm.

EDIT: Lisää aiheesta: Janne Jalkanen, Kai Puolamäki/EFFI, Skrubu, Jani Uusitalo, Sanoma ihmiskunnalle, Satunnainen Björklund, Tuija Aalto, Vaiheinen , Teemu Arina, Ainoa Oikea Blogi, Elefanttipuhetta, Kemppinen

Tämän kirjoitti Kari 02:11 PM | Kommentit (8)

toukokuu 12, 2007

Var i fan är jag?

Olen parin päivän ajan käyttänyt koemielessä Nokian ilmaiseksi tarjoamaa navigointisoftaa. Puhelimena on E70 ja Insmatin GPS-mokkula. Toimii sinänsä ihan näppärästi, vaikka paikan löytyminen kestääkin jonkin aikaa. Ja puhelimen akku väsähtää täydestä lähes tyhjään noin 1,5 tunnin käytön aikana. Kytkeminen autolaturiin on siis käytännöllisesti katsoen pakko.

Jännittävin omainaisuus on kuitenkin kartta. Kartan tiedot ovat peräisin joko Navteqilta tai Teleatlakselta, kuten kartta-aineisto sähköisissä kartoissa Suomessa tuppaa olemaan. Ja se suugaa.

Karttojen kokoaja on nimittäin ainakin Uudenmaan alueella jättänyt varsin monesta paikasta suomenkielisen paikannimen kertomatta. Uudellamaalla operoidaan siis pääasiassa ruotsinkielisin osoittein.

Tuorein esimerkki on eilisillalta. Tarkoitus oli päästä Karkkilaan. Osoite ja paikkakunta syötetään Nokian Kartat-sovelluksessa eri kenttiin ja sitten alkaa etsintä, joka ei tuota tulosta: osoitetta ei löydy. Yritän varmuuden vuoksi muutamaa erilaista kirjoitusasua (voisihan se olla, että "Vuonaistentie" on kirjoitettu väärin...) mutta ei. Sitten tarjoan Karkkilan tilalle Högforsia ja kas, jopa löytyy.

Myönnän: täytyi konsultoida puhelinluettelon karttaa, jotta sain selville, mikä on Karkkila toisella kotimaisella.

Ja kyllä ne ajo-ohjeetkin olivat vähän sinne päin. Turuntien alkupuolella navigaattori yritti sinnikkäästi ohjata minua pois moottoritieltä jonnekin skuttaan, ennen kuin tyytyi opastamaan minut Turuntietä pitkin Porintielle ja siitä edelleen Vuotinaistentielle.

En ole ihan vielä valmis hylkäämään tätä tunkkia, mutta suhtaudun siihen melkoisella varauksella.

Tämän kirjoitti Kari 01:13 PM | Kommentit (4)

toukokuu 11, 2007

Portfolio Finland, like

Markkinointi&Mainonta:

Kauppalehti uudistaa Optio-aikakauslehtensä syksyllä 2007. Kauppalehden toimitusjohtajan Juha-Petri Loimuvuoren mukaan Optiossa on tiettyjä aiheita ja toimintatapoja, jotka ovat jäänne 1990-luvulta. Lehti päivitetään tämän päivän vaatimuksiin. ... Optiota suunnataan entistä enemmän kuluttajien suuntaan eli samalla kauemmas Talentumin Talouselämästä. Tulevaisuudessa Optio on entistä vahvemmin lifestylelehti.

Talouselämä:

Talouselämä uudistuu. Päätoimittaja Pekka Seppäsen mukaan uudistus tarjoaa lukijoille entistä raikkaamman ja helppolukuisemman käyttöliittymän, jonka avulla on sekä hyödyllistä että nautinnollista seurata talouden ajankohtaisia ilmiöitä ja ihmisiä.

Okei: Optiota väännetään kohti lifestyleä ja yleisaikakauslehdeksi, jotta voidaan tehdä eroa Talouselämään. Samaan aikaan Talouselämä vääntäytyy uuteen kuosiin, jota määritellään "entistä raikkaammaksi ja helppolukuisemmaksi" eli suomeksi vähemmän pro ja isommat kuvat.

Eli lähdetään samalta rastilta karkuun naapuria - ja lyödään päät yhteen siellä seuraavalla rastilla?

On se kyllä jännä (kuten tv-sarja Pasilassa sanotaan), että sekä Talentumissa että Kauppalehdessä on tarve käydä yt-neuvotteluja ja tehdä lehtiuudistuksia synkronoidunoloisella aikataululla.

On se kyllä jännä.

Tämän kirjoitti Kari 02:52 PM | Kommentit (2)

Päivityksiä

Ensimmäinen saamani Helsinki Times olikin ilmeisesti dummy, vaikka siitä ei mielestäni lehdessä ollut mainintaa. Eilen luukusta tuli sitten ihan oikeasti ensimmäinen numero.

Jos saan esittää toiveita, niin kuvia saisi olla enemmän ja isompia ja ne kansainväliset uutiset saisi siivota pois. Kerran viikossa ilmestyvässä paikallislehdessä uutinen japanilaisessa huvipuistossa tapahtuneesta yhtä ihmistä koskettaneesta onnettomuudesta on vähän... hassu.

Saittia voisi kenties myös vähän miettiä.

Toisella puolella vettä Harry McCracken on palannut takaisin pallilleen PCWorldin päätoimittajaksi. Eron aiheuttanut toimitusjohtaja Colin Crawford on siirretty toisiin tehtäviin.

Siellä päin maailmaa homma toimii noin. Joskus.

Muistelen myös joskus kirjoittaneeni siitä, että Tanskassa kustantajat uskovat mikromaksamisjärjestelmään nettisisältöjen myynnissä. No, eivätpä usko enää (via Poynter).

Tämän kirjoitti Kari 01:22 PM

toukokuu 09, 2007

Anarkisti lukee laatujulkaisua

MB - anarkistin asialla

Tuotesijoittelu on markkinoinnin tätä päivää. Tämä on näemmä älytty myös Mikrobitissä, joka hakee julkisuutta yhä kovemmin keinoin, tarvittaessa vaikka sitten oikeuteen menevien anarkistien avulla.

Yllä oleva kuva on tämän päivän Ilta-Sanomien sivulta 6. Tällaiset tilanteet ovat varmaan herkkua brand managerille.

Tämän kirjoitti Kari 01:25 PM | Kommentit (7)

toukokuu 07, 2007

No entäs Portfoliolle sitten?

portfolio

Vapaamuotoisena jatkona eiliselle: Portfolio.

Ostin lehden taannoisella Las Vegasin -keikalla lentokentällä ja seurauksena lähes myöhästyin koneesta. Nolohko tapaus.

Mutta lehti siis. Portfolio on olevinaan talouslehti samalla tavalla kuin Wired on olevinaan tietotekniikkalehti. Tuo on vähän väärin sanottu, mutta ymmärtenette idean. Talous on samanlainen taustateema Portfoliossa kuin tietotekniikka on Wiredissa. Kukaan ei oleta, että Portfolio olisi taloudesta ja bisneksestä kiinnostuneen ihmisen ainoa aikakauslehti tai Wired tietotekniikasta kiinnostuneen. Portfolion lukija lukee Economistia, Business Weekiä ja Forbesia samalla tavalla kuin Wiredin lukija lukee Macworldia, InformationWeekiä ja PCWorldia.

Wirediin vertaaminen on sikälikin korrektia, että lehdillä on yhteinen kustataja eli Conde Nast. Ison talon edut näkyvät muun muassa siinä, että saman talon lehdeltä eli Vanity Fairilta on vähän lainattu muun muassa Tom Wolfen ja Annie Leibovitzin muodossa.

Lehden jutut ovat ihan kiinnostavia tällaisen talousmaallikon näkökulmasta. Mutta vain ihan kiinnostavia, eivät hypnoottisia tai ahmimaan pakottavia, kuten Wiredin tapauksessa aika usein. Tiedän, vika on minussa.

Uskottavaa aikakauslehteä ei tietenkään enää voi julkaista ilman uskottavaa saittia. Portfolion saitti (muodikkaasti betana!) tarjoilee lehden pääjuttuja, uutisia, blogeja, videota ja kaikkea mahdollista hieman vaikeasti hahmottuvassa kokonaisuudessa. Kamasta ei kuitenkaan ole puutetta eikä kannibalisaatiota ilmeisesti kovinkaan paljon pelätä.

Suomessa ei Portfolion tapaista lehteä ole eikä tilaa ihan helpolla löytyisikään. Presso on vähän samaan suuntaan, mutta kama on enemmän uutismuotoista. Optio taas on suunnattu sikaria polttaville kokolihapönösedille. Bisnes.fi:n tappoivat. Taloussanomilta puuttuu aikakausulottuvuus, mutta tuskin sielläkään nyt rahaa ihan kaikkeen löytyy. Talentumin Focus olisi osunut vähän samaan saumaan, mutta se abortoitiin ja nykyisellään Mustasta tornista ei ryhdyttäne tällaisiin hankkeisiin. Ja sama pätee muihinkin alan pelureihin.

Tämän kirjoitti Kari 01:53 PM | Kommentit (5)

toukokuu 06, 2007

Onko Helsinki Timesille tilausta?

Postiluukusta kolahti ensimmäinen numero Helsinki Times -lehdestä (saitti on pystyssä, mutta siellä ei näytä olevan vielä mitään). En tiedä miksi minulle sellainen lähetettiin; voi olla, että istuminen opetusministeriön asettamassa kulttuuri- ja mielipidelehtilautakunnassa liittyy asiaan.

Helsinki Times joka tapauksessa on tabloid-kokoinen, viikottaista ilmestymisrytmiä lupaava englanninkielinen julkaisu. Kama lehdessä näyttää olevan pääosin STT:ltä peräisin. Eli käsissä on englanninkielinen, viikottain ilmestyvä versio Metrosta tai Satasesta. Tästä lehdestä tosin pitää maksaa.

Olen ilmeisesti masentavan negatiivinen luonne, sillä epäilen vahvasti lehden mahdollisuuksia. Okei, pääkaupunkiseudulla elää kymmeniä tuhansia muualta tänne muuttaneita ihmisiä, joille ei ole tarjolla paikallisinformaatiota painetussa muodossa. Kaivataanko tällaista tietoa sitten niin paljon, että syntyisi kysyntää viikottaiselle lehdelle? Se onkin se iso kysymys.

Helsinki Timesin taustalla on Dreamctcher Productions -yhtiö, joka tekee myös Six Degrees -nimistä, kerran kuukaudessa ilmestyvää englanninkielistä ilmaisjakelulehteä. Ilmeisesti osittain samat ihmiset tekevät siis myös Helsinki Timesia, joskaan tästä ei minulla ole tietoa. Lehdessä ei nimittäin ole perinteistä apinalaatikkoa eikä lehdessä edes kerrota pätoimittajan nimeä. Tämä on jo vähän outoa: aikakautisessa julkaisussa kun pitäisi kertoa julkaisija ja vastaava toimittaja.

Ja sitten tietenkin netistä löytyy jo englanninkielinen Helsinki Times -blogi. Jotain vääntöä näiden kahden Timesin välillä on kai jo ollutkin.

Onnea Helsinki Timesille joka tapauksessa.

Tämän kirjoitti Kari 07:10 PM | Kommentit (6)

toukokuu 04, 2007

Sana on vapaa

Eilisen lehdistön sananvapauden päivän kunniaksi suomalaiset lehdet koristelivat sivujaan piikkilankailmoituksilla. Idea on, että meillä täällä länsimaissa homma on hyin, kun styränkihallitukset tai gangsterit eivät sanele sitä, mitä julkaistaan ja mitä ei.

Meillä täällä länsimaissa toimittajan ohimoa ei ehkä paina Kalashnikov tai Glock mutta SAP tai Excel voi painaakin. Tuore esimerkki: PC Worldin päätoimittaja erosi, kun yhtiön johto oli sitä mieltä, että tärkeitä ilmoittajia kritisoivia juttuja ei pidä julkaista.

Wiredin mukaan PC Worldin Harry McCracken löi hanskat tiskiin, kun IDG-pomo Colin Crawford veti julkaisusta pois jutun, jonka työnimi oli "Ten things we hate about Apple". Crawford on kiistänyt asian.

Itse en muista, että Suomessa olisi päätimittaja lähtenyt litomaan tällaisen asian takia. Johtuuko se siitä, että tällaista painostusta ei Suomessa tapahdu vai siitä, että päätoimittajat taipuvat? Vai jostain muusta? Sitä sietää miettiä vielä sananvapauspäivän jälkeenkin.

Kiitokset Terolle vinkistä.

Tämän kirjoitti Kari 10:32 AM | Kommentit (12)

toukokuu 03, 2007

Vapaus koittaa

Se on sitten lehdistön sananvapauden päivä, tänään. A-lehdet päätti juhlistaa päivää ilmoittamalla yt-neuvotteluista, joiden tuloksena noin 45 työntekijää saattaa saada kenkää. Työntekijöitä A-lehdillä oli viime vuoden lopussa 437 kappaletta; toimituksellisia tuosta lienee alle puolet.

Talentum, Kauppalehti, Talsa, A-lehdet... Näinä aikoina CV on hyvä pitää ajan tasalla.

Tämän kirjoitti Kari 11:19 AM | Kommentit (2)