« Piippo ei armahda | Main | Pönöti pönö »

tammikuu 26, 2007

Keskihenkilö kypsyy

Sori, tämä ei nyt liity oikeastaan mediaan tai tekniikkaan, suoranaisesti. Mutta tällaisia huomioita tuntuu nyt pukkaavan monesta suunnasta.

Menopaussi:

Josta tulikin mieleeni, että tosissaankohan korporaatiojohdoissa pidetään meitä työmuurahaisia niin höynäytettävinä, että kikkaroiminen komealta kalahtavilla uudishienostermeillä, joiden sisällöstä ei ole tarkempaa käsitystä, otetaan todesta. Oikeinkohan ne olettavat, että me luulemme olevamme mukana korporaation ylimmässä sykkeessä ja ilakoidumme, kun meitä nimitetään työryhmiin pohtimaan elämää suurempia työyhteisön arvomaailmoja.

Hiljaisten seiväshyppääjien kerho:

Iltapäivällä pitäisi mennä visioimaan. Tämä tuppaa it-alalla olemaan vähän sellaista lapsekasta touhua; annetaan käteen kasa väriliituja ja paperi, kehoitetaan piirtämään parempi maailma, joka on tärkeä osa megafirman tulevaisuudenkuvaa. Sitä melkein sielunsa silmillä näkee miten vanhempien aseman ottava johto arkistoi hengentuotokset manillakansioon, josta niitä ei enää oteta esille, kun maailma, yrityselämä ja kaikki jatkavat omalla vakaalla polullaan.

Ravintola Viemäri:

Vastaa seuraaviin kysymyksiin niin rehellisesti kuin konsultti voi. Huomio: Totuuden venyttämisestä ja vääristelystä ei saa lisäpalkkiota kuten tavallisesti.

1. Kohtelin asiakkaitani
a) kuin kuritonta ala-asteen luokkaa
b) kuin jalat saaneita, hitaita mutta miellyttävän pulleita rahasäkkejä
c) molemmat yllä olevat vaihtoehdot

Niin. Jokin näkymätön ja ilmeisen valtava kuilu vallitsee suomalaisten (hieman pientä suurempien) yritysten (henkilöstö)johdon ja keski-ikäisten/luokkaisten työntekijöiden, eritotenkin asiantuntijatehtävissä toimivien ihmisten välillä. Että minä yrittäisin tässä nyt tehdä töitä, mutta te tulette tänne visioimaan värit päällä.

Aina silloin tällöin joku hullunrohkea, tarpeeksi varakkaan puolison nainut tai yrityksen kannalta korvaamattomalla tietotaidolla varustettu työntekijä saapuu visiointitilaisuuteen aseistautuneena Juha Siltalalla tai Matthew Stewartilla. Seurauksena ei yleensä ole hedelmällistä vuoropuhelua.

Posted by Kari at 26.01.07 10:29

Comments

Tulipa mieleeni.
Seuraan kauhulla mitä tapahtuu eräässä organisaatiossa jonka työtä minulla on ollut joskus mahdollisuus seurata läheltä, kun erään asiakasrajapintatiimin sosiaalisesti heikkolahjaisinta ja käytännön työssä kyvyttömintä nostetaan tiimijohtajan paikalle.

Minä en ole tavannut häntä koskaan, ilman että hän olisi onnistunut loukkaamaan jotakin ihmistä siinä palaverissa.

Luokkatoveruus voi joskus kantaa miestä pitkälle.

Posted by: Petja Jäppinen at 26.01.07 11:34

Nykyinen työelämä on aika paineetonta: voit saada potkut täysin riippumatta työsuorituksestasi. Siksi kannattaakin yrittää etsiä työtä, josta oikeasti pitää. Onpahan ainakin edes kivaa töissä, silloin kun niitä on. :)

Posted by: Pekka P at 27.01.07 09:26

Pekan tulkinta on kiinnostava. On tietysti hyvä, jos paineita ei ole. Vaan uskaltaisin kyllä väittää, että useimmille lähes satunnainen oman työn tai yksikön luiskaaminen lisää paineita, ei vähennä niitä.

En kuitenkaan syyttäisi aina vain vakiopahaa globalisaatiota, vaan ongelmia lienee esimiestyössä ja ihmisjohtamisessakin.

Kuolleenpuun medioiden alalla paineita lisää syystäkin se, että jengiä nyt vain on yksinkertaisesti liikaa isoissa mediataloissa laskevien (sanomalehtien) levikkien ja pirstaloitvien mainostulojen aikana. Lähtevätkö nuorimmat ekana (normaalikäytäntö) vai ne, jotka sinnikkäästi pitävät kiinni vanhoista työtavoistaan?

"Minähän en kuvaa, koska olen toimittaja."
"Minä olen lehtitoimittaja, en tee verkkojuttuja."
"Minähän en tuollaiseen lööppiotsikointiin suostu."

... ja niin edelleen.

Sitten vain veikkailemaan, milloin seuraava iso lakaisu tulee?

Posted by: Tero Lehto at 27.01.07 11:38

No eikös sitä lakaisua tässä tehdä koko ajan, ainakin meidän alallamme? Joskus tuntuu, että isommat mediayhtiöt ovat jossain korkean paikan palaverissa sopineet, että missä järjestyksessä missäkin firmassa yt-neuvottelut pidetään. Ettei kaikilla yhtä aikaa.

Posted by: Kari Haakana at 27.01.07 11:59

Olen ollut huomaavinani, että toistaiseksi olisi karsittu enemmän tukitoiminnoista ja ulkoistettu niitä, mutta onhan muutamista taloista lähteä toimituksellista väkeäkin.

Ehkä isompi lakaisu tulee, kun Hesarin koko pienenee broadsheetistä jonnekin lähemmäs tabloidia. Siihen voi mennä varmaan 10-15 vuottakin.

Posted by: Tero Lehto at 27.01.07 13:21

Niin ja onhan eräs iso aikakauslehtitalo, jossa viikatemies ei ole vielä vieraillut.

Posted by: Tero Lehto at 27.01.07 13:27

Mikä niistä neljästä?

Posted by: Desc at 28.01.07 13:02

Post a comment




Remember Me?

(you may use HTML tags for style)