« | Main | Näkymä parvekkeelta »

toukokuu 18, 2006

Webin ja paperilehden suhteesta

Steffen Fjaervik referoi Poynterin blogissa norjalaisen Verdens Gangin tilannetta. Paperilehden levikki on kutistunut 350 000:sta 300 000:een ja lehti pistää pihalle useita kymmeniä ihmisiä. Ja tämä koskee siis nimenomaisesti lehteä: VG:n nettisaitti tekee miljoonien voittoa hyvällä katteella.

Niinpä VG:ssä pohditaankin nyt, pitäisikö nettisaitin (jota pyöritetään erillisessä yhtiössä) tukea paperilehteä. Tähän astihan homma on mediataloissa mennyt päinvastoin: rahaa tuova paperijulkaisutoiminta on rahoittanut tappiollista tai parhaimmillaankin nollatulosta tekevää web-julkaisua.

Lieneekö Suomessa vielä ensimmäistäkään tapausta, jossa lehden web-saitti olisi taloudellisesti paremmin menestyvämpi kuin emolehti? Omiin korviini ei ole kantautunut ensimmäistäkään. Vielä.

Posted by Kari at 18.05.06 10:57

Comments

Onhan nuo Suomalaiset lehdet alkaneet pikkuhiljaa heräillä tuohon digipuoleen. Tosin en tiedä miten tuo kyseinen lehti hoitaa tuon rahapolitiikan, eli onko voitot pääosin mainostuloista vai maksavatko ihmiset oikeasti siitä että lukevat lehteä netissä.

Ainakin henkilökohtaisesti pidän "näköislehtien" toteutusta tosi turhana. Kyllä se lehti on lehti, mutten ainakaan itse halua lukea paperiversioksi alun perin tarkoitettua lehteä netissä. Mieluummin sitten samat jutut siististti selaimelle sovitettuina.

Meni vähän asian sivusta, mutta sainpahan kommentoida ;)

Posted by: Sami Keränen at 18.05.06 13:08

VG:n nettipuoli pyörii varmasti pääosin mainosrahoituksella. Maksullista sisältöä tuolla näyttäisi olevan lähinnä paperilehden digiversio sekä muutamat lisäpalvelut (mm. laidutuspalvelu).

Yksi kiinnostava ilmainen lisäpalvelu VG:llä on digikuva-albumi (http://foto.vg.no/), josta rahaa kerätään mm. kehityspalveluja kauppaamalla. Kumma, että tätä ei ole Suomessa vielä esim. Ilta=Sanomat älynnyt. Digikameroitahan suomalaisilla varmasti on yhtä paljon kuin norjalaisillakin.

Tai ehkä valmiiksi tuotteistettua ja palveluna tarjottavaa alustaa ei vielä ole olemassa. Ihmettelisin kyllä moista.

Posted by: Kari Haakana at 18.05.06 13:33

Pieni vertailu:

Asukkaita:
Suomessa 5,2 miljoonaa
Norjassa 4,5 miljoonaa

Suurin nettisaitti:
Suomessa MSN.fi 1,5 milj. kävijää/vko
Normassa MSN.no 1,8 milj. kävijää/vko

Suurin lehden saitti:
Suomessa Iltalehti 0,8 milj. kävijää/vko
Norjassa VG 1,8 milj kävijää/vko

Ja sitten kysymys:

Miksi Suomessa 5,2:sta tulee 0,8 kun samaan aikaan Norjassa 4,5:stä tulee 1,8 ja kateutta herättävä nettibisnes?

Posted by: Matti at 18.05.06 16:22

"Ainakin henkilökohtaisesti pidän "näköislehtien" toteutusta tosi turhana. Kyllä se lehti on lehti, mutten ainakaan itse halua lukea paperiversioksi alun perin tarkoitettua lehteä netissä."

Eivät aikakaus- ja sanomalehtikustantajat tee näköislehtiä (kutsutaan myös "digilehdiksi") siksi, että se olisi kätevä tapa lukea lehteä. Noiden toteutukset ovat aivan syvältä ja kyllä se alalla tiedetään. Kyse on siitä, että Levikintarkastus on määritellyt näköislehdet sellaisiksi, joiden levikki voidaan laskea.

Näköislehti pitää siis olla, vaikka oikeasti ihmiset käyttäisivät perinteistä HTML-julkaisua uutisten lukemiseen. Ainakaan toistaiseksi Levikintarkastuksessa ei ole vaatinut, että juuri näköislehden lukijamäärä pitää osoittaa, joten jos lehdellä on vaikkapa 10 000 verkkolehden tilaajaa, nämä voivat valintansa mukaan lukea joko HTML- tai näköisjulkaisua.

Näköislehden vaatimus on tullut mainostajilta, koska näköislehdessä näkyvät samat mainostajat kuin paperilehdessäkin.

Posted by: Tero Lehto at 19.05.06 00:26

Näköislehti jää ilmeisesti välivaiheeksi; on vanhanaikainen jo syntyessään. Miksi matkia painettua lehteä kun hyvä interaktiivinen verkkolehti näyttää aivan erilaiselta?
Sellaiseenkin saa jutut täysimittaisina luettavaksi, mausteena clipejä ja ääntä.

Posted by: Henrik Othman at 19.05.06 19:58

"Lieneekö Suomessa vielä ensimmäistäkään tapausta, jossa lehden web-saitti olisi taloudellisesti paremmin menestyvämpi kuin emolehti?"

Tuskin noista suurista löytyy. Ehkä voisi ympäripyöreästi sanoa että verkkopalvelulla voi saada tuloja noin 500 euroa kuukaudessa 1 000 päivittäistä kävijää kohti. Ainakin se on oma kokemus. Siitä voi sitten alkaa laskea. Ja jos löytyy ehdokkaita, mutta tulot eivät ole tuossa suhteessa kuten mainitsin niin syytä voi alkaa etsimään siinä että täällä Suomessa ei vielä ole opittu miten verkkopalvelulla tehdään rahaa.

Posted by: nico at 23.05.06 14:07

Onko tuo 500/1000 mielestäsi universaali suhde vai pitääkö se jotenkin suhteuttaa kuhunkin (maantieteellis-kielelliseen) markkinaan? Jotenkin minun on vaikea hyväksyä tällaista väitettä ilman minkäänlaisia perusteita tai esimerkkejä.

Posted by: Kari Haakana at 23.05.06 17:56