« Nyt loppuu se ajatteleminen! | Main | Lennokas tiedote »

heinäkuu 23, 2005

Kirjastosensuurista jälleen

Keskustelu Tanja Karpelan Internet-sensuurista näyttää vaaaaaarsin pitkän viiveen jälkeen käynnistyneen myös Hesarin yleisönosastolla. Kommentteja ovat kirjoittaneet ainakin Elisabeth Nordgren, Heikki Poroila ja Petteri Järvinen.

Suomen PENiä johtavan Nordgrenin kirjoitus (€) ja Poroilan kommentti (€) vastustivat sensuurisuunnitelmia fiksusti. Järvisen kommentti (€) oli jotensakin sekava. Tietokirjailija Järvisen mielestä sensuuriohjelmat ovat ok, koska tietokoneet ja yhteydet on hankittu verovaroin ja koska kirjastot ovat perinteisesti päättäneet hankkimastaan materiaalista.

Noh. Verovaroin hankkiminen on kovin huono peruste sensuurille: jostain löytyy aina se veronmaksaja, joka ei diggaa jostakin painetusta/levytetystä/tallennetusta materiaalista, oli se mitä tahansa. Se on tämä moniarvoisuus sellaista.

Kokoelman kartuttaminen valikoidusti taas lähtee ymmärtääkseni pääasiassa rahasyistä: kaikkea kirjallisuutta tai lehtiäei mitenkään ole varaa hankkia, joten täytyy yrittää hankkia mahdollisimman kattava ja asiakkaita hyvin palveleva siivu. Internetissä tätä ongelmaa ei ole, kun laajakaistaliittymän mukana tulee samalla hinnalla koko avoin Internet.

Lisäksi kirjastosensuuri (joka sitten leviäisi kirjastoista eteenpäin muihin instituutioihin) on ongelmallista sikäli, että se ei ratkaise laittoman sisällön (sellaistakin on) ongelmaa. Laiton sisältöhän pitäisi poistaa saatavilta, mutta silmien sulkeminen ei ole poistamista. Rikos ei epätapahdu niin, että todistaja sulkee siltä silmät.

Kirjastoväellä on myös kokemusta siitä, kuinka poliittisesti epämiellyttävää aineistoa siivottiin pois silmistä sodan jälkeen. Kokemus oli ymmärtääkseni epämiellyttävä. Sitä kannattanee muistella tässäkin tapauksessa.

Posted by Kari at 23.07.05 17:38

Comments

Tulipas tuollainen sivu vastaan kun lueskelin vanhoja blogeja... voipi olla jo tännekkin aikoinaan pistetty mutta jotenkin sopii tänne...

tuo kertoo hyvin karua kieltään miten hyvin keyword/päättelypohjaiset systeemit toimii.. tietty kirjaston jutut "varmaan" toimisi paremmin, mutta jotenkin epäilen ettei kovin tehokasta suodatusta saataisi suomenkielelle tehtyä..

http://www.lariq.net/blogit/mitvit/archives/002661.html

Posted by: zache at 23.07.05 21:13

Minusta Petteri Järvisen kirjoituksessa oli paljonkin logiikkaa. Useimmat julkisia koneita käyttäneet ovat kokeneet sen, etteivät pääse hoitamaan koneilla asioitaan, koska joku käyttää koneita sellaisiin tarkoituksiin, joita varten eivät ole edes olemassa.

Esimerkiksi oppilaitoksissa on jatkuva ongelma se, etteivät opiskelijat pääse tekemään harjoitustöitään ja muita koulujutttujaan, koska jotkut opiskelijat varaavat koneita esimerkiksi chattailuun, warettamiseen tai muuten vain päättömään surffailuun.

Minusta on hyvä, että esimerkiksi kirjastoissa ja oppilaitoksissa voidaan määritellä mihin tarkoituksiin koneet on tarkoitettu. Näin ollen resurssit voidaan suunnata niin, että mahdollisimman moni pääsee käyttämään koneita sellaisiin tarkoituksiin kuin ne on hankittukin.

Samalla tapaa sananvapaudesta voidaan sanoa, ettei se estä palveluntarjoajaa rajoittamasta mihin tarkoituuksiin esimerkiksi koneita tai keskustelufoorumia käytetään. Rajat voivat olla tiukemmatkin kuin lakien asettamat. Resurssit ovat rajalliset, joten yleiskäytössä olevien koneiden käytön voi odottaa olevan tarkoituksenmukaista.

Posted by: Tero Lehto at 23.07.05 23:22

Tero, jos resurssit ovat rajalliset,on tietysti hyvä määritellä, miten nitä kuuluisi käyttää. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kirjastojen sisällönsuodatuksen eli sensuurin kanssa. Sensuuriohjelmien seulasta läpi solahtavien sivujen kanssa saa kyllä aikaa kulumaan ihan yhtä "turhaan" kuin sensuroitavienkin. Resurssikysymysten ratkaisemiseen sensuuri on jotensakin absurdi ratkaisu.

Posted by: Kari Haakana at 24.07.05 12:37

Järvinen näyttää muuttaneen näkemystään Helsingin Sanomien vieraskynässä 1.12.2001 (http://www.pjoy.fi/lehdet/hs011201.htm) esittämästään kannasta:

"Tässä uudessa tilanteessa oikea ratkaisu ei ole, että joidenkin sivujen katselu estetään. Kieltoyritykset tuottavat yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä, ja viimeistään kotona tai työpaikalla internet avautuu kuitenkin koko laajuudessaan."

Laki on tietysti tuon jälkeen muuttunut, ja saahan sitä mieltään muuttaa muutenkin. Erikoista silti.

Posted by: Jere Majava at 24.07.05 18:40

Joo, samaa ihmettelin itsekin. Eihän Petteri Järvinen tietenkään mikään ylijumala ole, mutta usein hän on kyennyt selittämään IT-asioita varsin kansantajuisesti ja loogisesti. Viimeisin Hesarin yleisönosastokirjoitus yllätti, koska argumentointi oli just Karin kuvaamalla tavalla puutteellista.

Ylipäänsä outoa, että tällaisille sensuurin kaltaisille mukaratkaisuille löytyy aina kannatusta, olipa käsiteltävä asia sitten mikä tahansa.

Posted by: Mustavalkolevy se vaan pyörii at 25.07.05 00:12

Kari, ajatukseni ei ollut oikeastaan puolustaa näitä sensuuriohjelmia, joita olen työn puolesta usein kokeillut ja todennut kaikki tähänastiset viritykset lähinnä vitseiksi, vaan perusajatus siitä, että onko esimerkiksi kirjastolla tai oppilaitoksella perusteluita valita millaisiin tarkoituksiin koneita käytetään, kuten ne valitsevat millaisia kirjoja tai CD-levyjä tarjoavat.

Onko sitten sensuuria, jos teknisin menetelmin estetään esimerkiksi P2P-softien, IRC-clientin tai tiettyjen web-sivujen käyttö? Helpointahan on blokata kokonaan joku protokolla tai portit, mutta tietyt suositut web-sivutkin (kuten vaikkapa chatit) voivat olla hyvin edustettuna web-liikenteen TOP-10:ssä. Näinhän tehdään jo monilla työpaikoillakin.

Minusta tällainen on teknistä sisällönsuodatusta, jolla voidaan perustellusti rajoittaa ja ohjata käyttöä sellaisiin tarkoituksiin, joita kirjasto, koulu, työnantaja tms. organisaatio haluaa koneitaan ja yhteyksiään käytettävän.

Asiaa voi siis katsoa myös taloudellisesta ja teknisest ä resurssinäkökulmasta, ei pelkästään sensuurinäkökulmasta. Kansalaisvapaudet ovat puolustamisen arvoinen asia, mutta ei niinkään minusta ole, että millä tahansa julkisella koneella pitää saada hakea verkosta mitä tahansa sisältöä toisten veronmaksajien piikkiin.

Jos kuitenkin olisin kunnan kirjastotoimen johtaja tai poliitikko, joka haluaa kohdentaa kirjaston kone- ja tietoliikenneresursseja paremmin, en suinkaan puhuisi asiasta tällä nimellä, vaan suureen massaan vetoavan lastensuojelun nimissä. Karpelan intressejä asiassa en tiedä, mutta vaikuttimet voivat olla monitasoisia. Todennäköisesti hän vain ns. hyvää tarkoittava hölmö.

Posted by: Tero Lehto at 25.07.05 06:46

Post a comment




Remember Me?

(you may use HTML tags for style)