« Paroni, Tepi, Takakumi ja muut | Main | Espanjalainen bloglehti »

tammikuu 20, 2005

Ei saa jäädä tuleen makaamaan (mutta ei kyllä rynnäköidä keskitykseenkään)

Olen kohta vuosikymmenen seurannut erilaisilla foorumeilla käytyjä keskusteluja lehdistä, online-tiedonvälityksestä ja näiden suhteesta.

Keskustelu menee lähes aina samoja polkuja. Keskustelijat kaivavat hämmästyttävän nopeasti poterot, joista eivät tunnu millään pääsevän ylös ja eteenpäin.

Lehdentekijöiden puolella web-julkaiseminen nähdään kannattamattomana, tekniikkavetoisena aputoimintona, johon ei kannata satsata tulovirtojen puuttuessa. Tätä argumenttia käytetään yleensä kuitenkin vain piilottamaan pelkoa ja inhoa aavistuksissa olevaa muutosta kohtaan.

Web-puolella taas uhotaan verkon muuttavan paitsi journalismin välitysmekanismin, myös bisnesmallit, sisällön ja alalla toimivat yhtiöt. Heti. Kaikkialla. Kiveäkään ei jää kiven päälle!

Itse olen, tilanteesta riippuen, ollut kummallakin puolella piikkilankaesteitä. Pystyn ymmärtämään molempien puolien argumentit, mutta en lakkaa hämmästelemästä argumentteihin takertumista.

Tästä taustatasta lähtien ihailen kovasti sellaisia lehdentekijöitä, jotka pystyvät tunnistamaan uusia tilanteita ja vaikutuskeinoja. Niin kuin nyt vaikka Greensboro News&Recordin John Robinsonia. Tällaiset ihmiset ymmärtävät, että journalismi ja sen tekeminen muuttuu tekniikan kehityksen myötä ja on aina muuttunut. Kysymys ei ole, tälläkään kertaa, revoluutiosta vaan evoluutiosta.

Posted by Kari at 20.01.05 12:00

Comments

Monen lehdentekijän halveksunta ja vieroksunta webiä kohtaan johtuu yksinkertaisesti laadullisista ja työnjohdollisista ongelmista.

Web-sivuille asetetaan tavoitteita esimerkiksi lukijamäärän ja mainosten suhteen, muttei anneta tosiasiassa aikaa ja resursseja työntekoon, vaan web-puolesta tulee pakkonakkeja, jota palotellaan sen mukaan kuka sattuu suostumaan joustamaan.

Ja näkyykö tämä laadussa? Tietysti! Jos yhteen web-uutiseen on aika 15 -- 20 min, ei siinä jäädä soittelemaan ja tarkistamaan lähteitä, ja muistakin hyvän journalismin periaatteista voi tinkiä.

Toinen vaihtoehto on tehdä työnsä hyvin ja istua palkattomia ylityötunteja iltaisin ja viikonloppuisin. Kiitokseksi saa, ei yleensä mitään.

Ja kun oikeasti webistä ei useimmille julkaisuille tule merkittäviä rahavirtoja, turhautuminen iskee: tähänkö paskaan pitäisi panostaa?!

Posted by: Tero Lehto at 22.01.05 16:44

Post a comment




Remember Me?

(you may use HTML tags for style)