« Töissä tänään | Main | Paroni, Tepi, Takakumi ja muut »

tammikuu 17, 2005

Aikuisten oikeesti

Keskustellessani tosi-tv-ohjelmista ja nyt viimeisimpänä Diilistä olen törmännyt jännittävään seikkaan: useat ihmiset näyttävät uskovan, että realitya tehdään lonkalta, kirjoittamatta tai jopa suunnittelematta.

Hyvää esimerkki siitä, miten detaljoitua käsikirjoitusta reality edellyttää, löytyy muun muassa LA Timesin kaivamasta dokumentista, joka koskee Sillä silmällä -sarjaa. Dokumentin statusta ja realitya yleensä väännellään perusteellisessa Reality blurred -blogissa, jota voi suositella kaikille meille, joilla ei varsinaista elämää ole.

Suomalaisen realityn ykkösnimiä käsikirjoituspuolella taitaa olla Radio Helsingistäkin tuttu Maria Veitola, jolla on ollut näppinsä useammassakin ohjelmassa. MTV3:n Diili-sivut ovat toivottomat ohjelman taustan kannalta, edes tekijäkrediittejä ei löydy. Sikäli kun nyt näin oikein, olisi Diilin kilpailijavalinnoista vastuussa kaksi ihmistä, joista toinen olisi juuri Veitola. Tätä ennen Veitola kunnostautui mm. käsikirjoittajana Idolsissa ja toimittajana VoiceOut -ohjelmassa.

Diilin formaatti on muun muassa Survivorin ja Idolsin kehittäneen Mark Burnett Productionsin tekoa ja sen kansainväliset myyntioikeudet (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta) omistaa FremantleMedia, joka on Suomeen tehnyt Diilin ja Idolsin lisäksi muun muassa Unelmakämpän (The Block). Sivuillaan yhtiö hehkuttaa mm. Sarasvuon Trainer's House -yhtiön olevan "Suomen johtava markkinointi- ja konsultointiyhtiö". Ehehe.

Posted by Kari at 17.01.05 14:45

Comments

Minä olisin huolissani niistä ihmisistä jotka menevät näihin reality-juttuihin ilman minkäänlaista näyttelijän koulutusta ja/tai muuta valmentautumista julkisuuteen. he eivät välttämättä osaa erottaa sarjassa luotua roolihahmoa itsestään ja chättääjien armottomat kommentit voivat tuntua todella hurjilta.

Posted by: Leena at 18.01.05 08:02

Nykyään vallitseva asenne tällaiseen tuntuu olevan, että tyypit ovat itse menneet mukaan juttuun tietoisina siitä, mitä tekevät. Ja pääasiassa ovatkin.

Mutta. Pari kuukautta sitten tästä asiasta yritettiin keskustella muistaakseni TV1:n A-talk-ohjelmassa. Siinä lähtökohtana oli M. Nykänen. Idiksenä oli kai kyseenalaistaa median vastuuta median kautta/avulla elävän henkilön valinnoista ja elämästä. Eipä siitä keskustelua syntynyt, iltapäivälehden edustajan näkemys oli melko täsmälleen yllä esitellyn kaltainen.

Jenkeissä muistelen mainostetun jonkinlaista valmistautumiskurssia Jerry Springer -tyyppisiin ohjelmiin haluaville ihmisille. Tosin siinä ideana taisi olla että miten pääsen mukaan showhun...

Posted by: Kari at 18.01.05 11:35

Post a comment




Remember Me?

(you may use HTML tags for style)